Olet tässä: Etusivu » Pääkirjoitus ja mielipiteet » Pääkirjoitukset » Maksullinen Suomi-neito?

Maksullinen Suomi-neito?

Ensin tuli Abu-Hanna, sitten keskustelu korkeakoulujen lukukausimaksuista. Molemmat ovat aiheuttaneet hämmennystä. Abu-Hanna-jupakka kohdisti huomion monen mielestä epäolennaiseen asiaan, eli rasismin sijasta siihen, kuka on väärässä. Lukukausimaksukeskustelua syytetään puolestaan siitä, että sekä asiaa puoltavat että vastustavat tahot vetoavat tutkimuksiin, joista ei voi päätellä vielä mitään.

Lukukausimaksukokeilua pidetään epäonnistuneena. Varsinaisia opinnoistaan maksaneita on kertynyt kokeilun aikana Aalto-yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vain kourallinen. Siitä kokeilusta voi kumpikin taho poimia itseään miellyttäviä tuloksia. Kukaan ei tiedä varmasti, houkuttelisiko maksullisen Suomi-neidon tarjoama koulutus.
Keskustelupalstat ovat täyttyneet muun muassa mikään ei ole ilmaista -argumenteilla, joiden jälkeen usein puuskahdetaan, ettei Suomi voi olla koko maailman ilmaiskouluttaja. Vääntöä käydään siitäkin, onko se noin puolet tänne töihin jäävistä ulkomaalaisista ihan mukava määrä vai aivan liian vähäinen. Lisäksi keskustellaan siitä, pitäisikö puhua enemmän siitä, miten ulkomaalaiset saataisiin helpommin jäämään Suomeen töihin. Ratkaisuksi on heitetty muun muassa suomen kielen kurssien järjestämistä niissä maissa, joista Suomeen tulee paljon opiskelijoita. Siten kieli eli yksi integroitumisen väline olisi jo hanskassa.

Lukukausimaksujen perimistä kannattavia syytetään ahneudesta. Väitetään, että AMK-tasoiset oppilaitokset ovat keksineet ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisen, jotta ne pysyisivät elossa. Lisäksi taas läiskitään laiska sukupolvi -korttia. Opiskelijat saisivat kuulemma sen tarvittavan potkun takalistoon, jos joutuisivat maksamaan opinnoistaan vaikkapa 500 euroa vuodessa. Tämänkaltaiset mielipiteet hirvittävät monia, sillä ulkomaalaisille tarkoitettujen lukukausimaksujen pelätään olevan ensimmäinen askel kaikille maksulliseen koulutukseen ja suomalaisylpeyden, tasa-arvoisen koulujärjestelmän lahoamiseen.

Joka tapauksessa pää edellä hyppääminen ei ole järkevää. Toisaalta loikka tuntemattomaan auttaisi selvittämään, mäiskähtääkö se pää syteen vai saveen.

 

Jaana Kinnari
päätoimittaja

Tietoa kirjoittajasta

Julkaistuja artikkeleita : 8

Jätä kommentti


kuusi − = 5

© 2013 Synodi

Scroll to top