Olet tässä: Etusivu » Blogit » Arviot » Rock Corner: Amenra, Cult of Luna, Pissed Jeans & K-X-P

Rock Corner: Amenra, Cult of Luna, Pissed Jeans & K-X-P

Amenra: Mass V

Neurot Recordings

Aggressiiviseen sludge metal -lokeroon lukeutuvan Amenran neljäs pitkäsoitto Mass V tarjoaa tasalaatuista synkistelyä esikuvansa Neurosiksen jalanjäljissä. Levyn neljässä pitkässä kappaleessa siirrytään melko jouhevasti hiljaisemmasta himmailusta ja kuiskailusta raskaaseen kirkunan kruunaamaan raastoon. Levyllä vierailee Neurosiksen Scott Kelly, jonka vokaalit loistavat erityisesti kappaleessa Nowena I 9.10. Raita onkin pitkäsoiton kohokohta. Kellystä huolimatta Mass V ei ihan esikuvansa tasolle yllä, mutta levyä voi suositella genreä arvostavalle.

 

Cult of Luna: Vertikal

Indie Recordings

Cult of Lunan Vertikal on varmasti tämän vuoden parhaimpia pitkäsoittoja. Post metal -lokeroon sopivaa teemalevyä on innoittanut Fritz Langin vuoden 1927 elokuva Metropolis, mikä tuleekin esille kylmän ja synkän futuristisena tunnelmana. Heti introsta lähtien hyisenoloiset syntikat tuovat kiehtovasti mieleen myös elokuvan Blade Runner. Tuotanto on kiitettävän kristallinkirkasta: soittimet erottuvat selvästi. Kiintoisaa on sekin, että levy, joka sisältää jopa 18-minuuttisen massiiviotoksen, ei käy missään vaiheessa tylsäksi. Levy etenee kappale kappaleelta jatkuvasti ja tarjoaa miellyttäviä raskaita riffejä sekä rauhallisempia tunnelmallisempia osuuksia.

 

Pissed Jeans: Honeys

Sub Pop Records

Pissed Jeansin neljännen pitkäsoiton nopeatempoiset rallit tuovat hieman mieleen Queens of the Stoneagen ja hetkittäin jopa Nirvanan, mutta meno on räkäisempää noise rockin ja hardcore punkin sekaista tylytystä. Taitavan vokalistin suoltamat lyriikat tarjoavat ilahduttavan synkkää huumoria. Balladipiiperrykseen ei ole lähdetty, ja ehkä juuri siksi Honeys on hieman keskivertoa parempi levy, jossa ei oikeastaan ole heikkoja kohtia. Varsinaisiksi hittibiiseiksi nousevat Bathroom Laughter ja Cafeteria Food.

 

K-X-P: II

Melodic

Suomalaisen K-X-P-yhtyeen pitkäsoitto on sekoitus hypnoottista Mötorhead-elektroa, spacerockia ja ritualistista punkshamanismia. Vaikka levyllä yhdistellään melko maanisesti monenlaista, ei musiikki ole kovin monimutkaista. Ilkikurisesta otteesta kertoo jotain se, että kappaleessa Magnetic North säkeiden ”when we are bored, satan is lord” jälkeen lapset hurraavat kuin mehuhetkellä konsanaan. Levyn lyhyet välikappaleet ovat vähän turhanoloisia, sillä ne eivät oikeastaan tuo mitään lisää. Kuitenkin levy on parhaimmillaan loistava ja todellakin tutustumisen arvoinen.

 

Teksti: Santtu Vähämaa

Tietoa kirjoittajasta

Julkaistuja artikkeleita : 150

Jätä kommentti


− 8 = nolla

© 2013 Synodi

Scroll to top