Ylioppilastalo loppusilausta vaille valmis

30.09.2008 kello 17:44 Teksti: Elina Levijoki

Kuva: Minttu Koskinen

Vaasan ylioppilaskunnan ylioppilastalo eli Domus Bothnica vihitään käyttöön keskiviikkona 24. syyskuuta. Talon rakentaminen pysyi aikataulussa suhteellisen hyvin. Vastaanottotarkastus on jo tehty, ja jäljellä on pientä viimeistelyä sekä hienosäätöä.

Ylioppilastalon eli Domus Bothnican omistavat Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan omistama VYY Holding Oy ja Palosaaren Yrityskeskus Oy. Talon kustannusarvio on 5,6 miljoonaa euroa. Arvioidussa budjetissa on pysytty hyvin. Kun omistajia on kaksi, myös kulut jakautuvat kahtia. Ylioppilaskunnan maksettavaksi jää siis 2,8 miljoonaa euroa.

Kolmikerroksisen ylioppilastalon tilat on jaettu tasan molempien omistajien kesken. Ensimmäinen kerros on kokonaan ylioppilaskunnan käytössä. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on toimistotiloja, jotka on vuokrattu yrityksille. Puolet kakkoskerroksen toimistotiloista on VYY:n omistuksessa, ja Palosaaren Yrityskeskus hallinnoi toista puolta sekä kolmatta kerrosta.

— Nämä toimistotilat ovat varmasti Vaasan näyttävimmät. Ne ovat ulkonäöltään ja varustukseltaan huippuluokkaa, mikä näkyy myös neliöiden hinnassa. Vuokraamalla toimistotiloja VYY kerää varoja muun muassa lainan takaisinmaksuun, ylioppilaskunnan pääsihteeri Tatu Tanski kertoo.

Opiskelijoiden kannalta mistään ei jouduttu luopumaan, vaikka talo ei olekaan kokonaan ylioppilaskunnan omistama.

— Emme joutuneet tekemään kompromisseja. Itse asiassa oli suuri helpotus, kun saimme helmikuussa 2007 mukaan kumppanin, joka on ammattilainen kiinteistöasioissa. Voidaan sanoa, että Yrityskeskuksen ansiosta meillä on tämä talo, Tanski kertoo.

Opiskelijoiden kohtaamispaikka

Opiskelijoiden käyttöön ylioppilastalossa on esimerkiksi kokoushuone, takkahuone, keittiö, saunatilat ja juhlasali.

— Pienimuotoista kahvilatoimintaa ryhdytään pyörittämään omin voimin. Opiskelijoilla on mahdollisuus tulla ylioppilastaloon esimerkiksi lukemaan lehtiä tai tenttikirjoja. Saunatilojakin vuokrataan, mutta ainakin toistaiseksi Leipiksen tilat ovat hinnaltaan edullisemmat, Tanski sanoo.

Uuteen juhlasaliin mahtuu kerrallaan noin 170 ihmistä. Pöytien kanssa tila vetää 90 henkeä. Ovia avaamalla salin kokoa saadaan tarpeen vaatiessa kasvatettua.

— Juhlasalissa voitaisiin järjestää myös erilaisia jumppia ja kuntopiirejä. Ehdotuksia on tullut esimerkiksi lounasjoogasta. Vauhdikkaiden pallopelien pelaamiseen salissa on liikaa lasia ja liian hyvä parkettilattia, Tanski toteaa.

— Joidenkin tilaisuuksien järjestämiseen ylioppilastalo on liian pieni, joten muiden tilojen käyttö ei ole poissuljettua. Kaikki VYY:n järjestämät tilaisuudet pyritään tästä lähtien pitämään ylioppilastalossa.

Ainejärjestöille ylioppilastalossa ei ole tiloja.

— Ainejärjestötilat eivät olleet missään vaiheessa mukana rakennussuunnitelmissa. Toiminnan kannalta niiden on järkevämpää olla laitosten yhteydessä, ja tilojen vuokraaminen ylioppilastalosta olisi käynyt liian hintavaksi, Tanski kertoo.

— Haluamme, että ylioppilastalo palvelee opiskelijoita mahdollisimman hyvin. Tiloja vuokrataan mielellään myös Vaasassa toimiville yrityksille ja yhteisöille moniin eri tilaisuuksiin, Tanski sanoo.

Kaksi työmaata sattumalta samaan aikaan

Remontissa oleva Fabriikki on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, joten nämä kaksi rakennusprojektia eivät liity toisiinsa, vaikka ne sattuivatkin samaan ajankohtaan.

— Etukäteen olin huolissani kampusalueen sekavuudesta ja ihmisten reaktioista, koska esimerkiksi parkkipaikkoja on tavallista vähemmän. Onneksi kaikki ovat joustaneet. Ylioppilastalon rakentamisen alkuvaiheessa sekä ylioppilastalolla että Fabriikilla oli sama urakoitsija, mikä onneksi vähensi työmaakoppien määrää, Tanski kertoo.

Ylioppilastalon kulunvalvonta ei vielä toimi, mutta kun se saadaan käyttöön, talo on kaikille avoinna arkisin kello 8-18. VYY:n tilat ovat auki virka-aikana.

Korotuksia maksuihin

Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on pitkään pysynyt samana, mutta tänä vuonna siihen tuli korotus. Maksun nousu ei kuitenkaan johdu pelkästään ylioppilastalosta.

— Maksua olisi jouduttu nostamaan joka tapauksessa, koska kaikki on kallistunut. Noin kolmasosa jäsenmaksusta menee esimerkiksi YHTS:n terveydenhoitokuluihin. Prosentuaalisesti jäsenmaksun korotus on suuri, mutta ainakaan suoraan minulle siitä ei ole tullut valituksia, Tanski toteaa.

— Pieni osa jäsenmaksuista ohjataan VYY:n kehitysrahastoon, sillä meidän on varauduttava esimerkiksi siihen, että lainojemme hoitokulut saattavat yhtäkkiä nousta.

Kommentti

Elina Levijoki

Ylioppilastalon tilat tuntuvat viihtyisiltä ja valoisilta. Vielä paremmin ne pääsevät oikeuksiinsa lopullisen siivouksen jälkeen. Toivottavasti opiskelijat ryhtyvät käyttämään taloa aktiivisesti, sillä muuten iso satsaus menee ainakin osittain hukkaan.

VYY:n toimijat ovat ansaitusti ylpeitä talosta. Se on kuitenkin varmaa, että ylioppilaskunnalla on jatkossa taloudellisia haasteita. 2,8 miljoonan euron osuudesta 800 000 euroa saatiin katettua omalla pääomalla, eli maksamatta on edelleen pari miljoonaa euroa. Lainan takaisinmaksuaika on 35 vuotta eli lähes samanpituinen aika, joka kului omasta talosta haaveiluun.

Kommentit

Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.