Myytit – Ninjat

Piirros: Minttu Koskinen

Ninjoja voidaan pitää erikoisjoukkona, jota voi verrata tämän päivän SAS tai Navy seal -joukkoihin. Operaatiot olivat hyvin salaisia ja ninjojen käyttämää taistelutaitoa ei kuolemanrangaistuksen uhalla ulkopuolisille kerrottu. On siis selvää, että oikeaa tietoa tästä ryhmästä on tarjolla niukasti. Siksi otimme yhteyttä alan asiantuntijaan, Suomen Genbukan Ninpon edustajaan, Miska Vuorioon jonka kanssa käydyn kirjeenvaihdon pohjalta juttu pääsääntöisesti koostuu. Artikkeli aloittaa erilaisia myyttisiä hahmoja käsittelevän juttusarjan.

Ninja tuo lukijalle erilaisia mielleyhtymiä. Joillekin ninja on yhtä kuin koruja kauppaava vähittäismyymäläketju. Toinen yhdistää ninjan maailmallakin mainetta niittäneeseen malliin Ninja Sarasaloon. JIM miestenkanavaa seuranneet ovat törmänneet Ninja warrior sarjaan, jossa kisaajat suorittavat lähes mahdottomia tehtäviä. Allekirjoittaneelle ninja oli ennen käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muisto peilistä, josta tuijotti nuoruuden kynnyksellä käsiään ja jalkojaan huitova poika, jonka oppi-isänä toimi Amerikan ninja. Kyllä, se sama, joka päihitti Karate Kidin mennen tullen. Myyttien ja tarinoiden verhoa on aika raottaa.

Alku ja juuri

Sana ninja on itsessään pienoinen mysteeri. Eräät teoriat kertovat sanan tulevan 1200-luvulta, mutta varmuudella sitä on käytetty ainakin viime vuosisadalta lähtien. Alkuperäinen ilmaisu ninjalle on Shinobi. Shinobi no mono oli henkilö, joka harjoitti ninjutsua, oppia joka toimi heidän filosofianaan ja jonka avulla he suorittivat tehtäviään. Ninjoista kertovat kirjoitukset yhdistävät tämän ammattiryhmän pääsääntöisesti Japaniin. Oulun yliopiston historianlaitoksen professorin Olavi K. Fältin teos Japanin kulttuuri kertoo kuitenkin, että ninjojen harjoittama ninjutsu lienee peräisin Kiinasta 500-300 eKr. Erään teorian mukaan varsinainen ninjataito syntyi Japanissa, kun kiinalaisia sotilaita ja mystikoita siirtyi maahan 900-luvulla tuoden taidot mukanaan. Kerrotaan, että kiinalaiset, 1000-luvulla eläneet mystikkomunkit ja heidän oppilaat olivat alkuperäisten ninjasukujen opettajia. Ninjat koostuivat eri ammattiryhmistä. Kaapujen takaa saattoi löytyä maanviljelijöitä, metsästäjiä, kauppiaita ja jopa samuraita. Ninjojen taidot kulkivat suvussa tarkoin varjeltuina salaisuuksina. Näin ollen ulkopuolisen oli vaikea ryhtyä ninjaksi vaikka kiinnostusta olisi löytynyt. Ninjat elivät yleensä tiukasti organisoiduissa yhteisöissä ja suorittivat operaatioita niistä maksaville.

Ninjat tositoimissa

Japanin sisällissodat pitivät ninjat kiireisinä, sillä sotien johtajat arvostivat ninjojen erityisosaamista. Eniten ninjoja työllistivät vakoilu ja tiedonhankinta, hyökkäykset linnoituksiin ja salamurhat. Tehtävät olivat erittäin raskaita ja vaikeita. Ne vaativat hyvää itsekuria, jotta niiden suorittaminen saatiin päätökseen. On kerrottu, että mm. ne tehtävät, joita samurait eivät voineet tehdä tiukkien eettisten säännösten vuoksi, kuuluivat ninjojen työtehtäviin. Oli varsin yleistä, että ninjat tekivät likaisen työn. He saattoivat suorittaa ensimmäisen hyökkäyksen tai soluttautumisen kohteeseen. Tämän jälkeen samurait tulivat paikalle ja ottivat kaiken kunnian itselleen shinobien poistuessa tilanteesta vähin äänin.

Taistelutyylit ja aseistus

Toisin kuin useammissa taistelulajeissa, ei ninjojen itsepuolustustaidon oppi-isää ole tiedossa. Ninjojen taistelutyylit on jaettu eri taistelulajikouluihin, joilla on kuitenkin omat perustajansa. Suuntauksia on useita, joita voidaan luetella niiden tekniikoiden mukaan. Taistelulajikoulut sisälsivät Taijutsua eli aseetonta itsepuolustusta, aseelliset tekniikat kuten Bo jutsu, Biken jutsu, Kusarigama Jutsu ja Kakushi Buki sekä henkisen valmistautumisen Seishin Teki Kyoyo olivat keskeisessä asemassa tehtäviä suorittaessa Ninjoille asetetut tehtävät olivat moninaisia ja vaativat suorittajaltaan paljon. Siksi aseistus tuli olla sen mukainen. Perusaseistus oli kevyt, ja siihen saattoi kuulua miekka sekä sauva. Lisäaseistusta otettiin matkaan tehtävien niin vaatiessa. Puvun syövereistä saattoi löytyä shurikeneita, Kyoketsu Shoge ja Ninjato. Myös erilaiset ampuma-aseet, kuten puhallusputket ja käsikanuunat vahvistivat tarvittaessa ninjojen hyökkäyksiä. Näiden lisäksi tehtävien onnistuminen vaati työkaluja. Esimerkiksi tiirikat ja erilaiset kiipeilyvälineet, kuten Kaginawa ja shukot varmistivat pääsyn linnoituksiin.

Henkisyyden oppi

Itämaisiin taistelulajeihin kuuluu niiden fyysisyyden lisäksi vahvasti myös henkinen puoli. Sanotaan, että ninjutsua ei voi oppia jollei sydän ole puhdas ja jollei lajin harjoittaja pysty hyveisiin. 1500-luvulla elänyt, erittäin tunnettu ninjutsun opettaja Momochi Sandayu ei suostunut opettamaan henkilöä, joka ei ole oikeamielinen, koska tämä ei pystyisi käyttämään opetettuja tekniikoita. Ninjat harjoittivat mm. Amatsu Tataraa ja Mikkyo Buddismia. Tämän lisäksi he sekoittivat uskontoja toisiinsa ja kehittivät omanlaisensa maailmankatsomuksen.

Totta ja tarua

Niin kuin jokaisessa maassa, myös Japanissa aikaa vietettiin tarinankerronnan parissa ja totuutta saatettiin värittää mielenkiinnon lisäämiseksi. Siinä missä ninjabuumi villitsi Japanissa 60-luvulla, oli länsimaiden kiinnostus ninjoja kohtaan kovimmillaan 80-luvulla. Aiheesta tehtiin lukuisia sarjakuvia ja tietokonepelejä. Ninja-elokuvat täyttivät teatterit ja videovuokraamot. Suurin osa ninjoja ympäröivistä myyteistä on kuitenkin peräisin jo todellisten ninjojen aikakaudelta. Japanin ollessa vahvasti taikauskoinen maa, pidettiin myyttejä yllä myös ninjojen keskuudessa, koska uskomukset ajoivat heidän etuaan.

Genbukan Ninpon edustaja Miska Vuorio kertoi myyttejä ninjoista olevan niin paljon, että kaikkia ei millään voi luetella. Tässä kuitenkin muutama Vuorion kertomista tarinoista ja niiden selityksistä. Ninjat taisivat veden päällä kävelemisen. Tämä raamatulliselta kuulostava väite ei ilman apuvälineitä onnistunut vaan tsurut, oket ja bambuputket pitivät soturin pinnalla.

Ninjat pystyivät haihtumaan vastustajan silmien edestä. Ninjat eivät toki kyenneet haihtumaan ilmaan, vaan erilaiset hämäykset, kuten Metsubushin heittäminen silmille olivat katoamistempun takana. Ninjat ja samurait olivat keskenään vihamiehiä ja elivät toisistaan erossa. Totta osittain, mutta tilanne ei ollut näin yksiselitteinen. Joninit, jotka johtivat ninjaklaaneja olivat usein samuraita. Monesti ninjutsu oli osana samuraiden taistelutaitoja.

Ninjat pukeutuivat aina mustaan. Tilanne oli todellisuudessa melkein päinvastainen. Ninjat pukeutuivat identiteettinsä salaamiseksi tehtävästä riippuvalla tavalla. Jotkut tehtävät suoritettiin kauppiaaksi pukeutumalla tai munkinkaapuun verhoutuen. Ainoastaan yöllä tehdyissä operaatioissa suosittiin tummaa, yleensä tumman sinistä tai punamustaa pukua, joka koostui useasta osasta.

Aikamme ninjat

Kun sisällissotien aika saatiin Japanissa päätökseen, ninjojen tarve väheni ratkaisevasti. Ninjojen taidoille oli kuitenkin paikoin vielä käyttöä. Salaperäiset asusteet vaihtuivat mm. Japanin keisarin salaisen poliisin vaatetukseen. Nykyään ninpon ja ninjutsun harrastajia on mm. sotilas- ja poliisitehtävissä, jolloin heidän harjoittamansa tekniikat tulevat esiin virantoimituksessa. Japanissa ninjojen käyttämiä tekniikoita pidetään kunniassa ja niitä opetetaan laajasti. Ninjojen tekniikoita ei kuitenkaan tarvitse lähteä opiskelemaan nousevan auringon maahan. Kiitos 70-luvun eurooppalaisten ja amerikkalaisten matkaajien sekä lajiharrastajien, voidaan ninpoa harrastaa muuallakin. Tekniikoiden vapauttaminen länsimaisen yhteiskunnan käyttöön oli välttämättömyys, sillä muutoin laji olisi todennäköisesti kadonnut.

Suomessa ninjojen suosimia tekniikoita voi harjoitella esimerkiksi Suomen Genbukan Ninpo -seurassa, joka sijaitsee Helsingissä. Opetukseen sisältyy jo edellä mainittu Taijutsu, jossa opetetaan mm. iskuja, potkuja, erilaisia käsilukkoja ja heittoja, jotka poikkeavat nykyisistä lajeista. Seuran head instructor Miska Vuorio on saanut oppinsa Belgian erikoisjoukkojen upseerilta, Sensei Guy Aertsilta,7 th Dan Ninpo, joka toimii tätä nykyä mm. henkivartija -tehtävissä. Lajista Vuoriolla on vuosien kokemuksella selkeä näkemys.

- Ninpo on kokonaisvaltainen oppi, jossa yhdistyy ninjutsu ja henkinen tie. Itsepuolustuksessa se kattaa eri osa-alueita kuten mielen, sielun ja kehon. Vanhimmat koulut ovat 900 vuotta vanhoja ja opetusmetodit ovat pysyneet muuttumattomina. Lajin harjoittaja oppii mm. näkemään maailmaa eri tavalla ja oppii sinnikkyyttä asioiden saattamiseksi parempaan suuntaan. Itselleni ninpo on elämäntapa.

Harrastajalla on siis mahdollisuus saada lajista paljon irti ja Vuorio kertookin lajin sopivan suurimmalle osalle.

- Ninpoa voi suositella lähes kaikille. Harrastus on moniulotteinen, joka voi muodostua elämäntavaksi. Toisia saattaa kiinnostaa lajin historia ja toisia taas sen henkinen puoli. Ainoa tie eteenpäin on harjoittelu. Ninpoa on vaikea pukea sanoiksi, se pitää ennemminkin kokea. Vaikka varsinaisista ninjoista ei voi nähdä enää vilaustakaan, jatkavat he taistelujaan taruissa, historian kirjoissa ja viihdeteollisuudessa, josta itse kukin voi ammentaa tietoa. Jos asioita todella haluaa kokea, eikä pieni hiki haittaa, kannattaa suunnata asiantuntijoiden opastukseen, dojojen tatameille

Mikäli kaipaat aiheesta lisätietoja, käänny esimerkiksi seuraavien lähteiden puoleen:

www.genbukan.info

miska.vuorio@saunalahti.f

www.ninpo.org

Olavi K. Fält: Japanin Kulttuuri, Otava 2006

Wikipedia

Avainsanasto

Amatsu tatara - vanha japanilainen uskomusoppi

Biken jutsu - miekkataidot

Bo jutsu - Sauvatekniikat

Dojo - tila, jossa itsepuolustusta voi harrastaa

Jonin - ninjaklaanin johtaja

Kaginawa - heittokoukku Kakushi

Buki - piilotetut aseet

Kusariguma jutsu - ketju, jonka päässä on sirppi

Kyoketsu shoge - terä, jossa ketju miekan kontrolloimista varten

Metsubushi - silmiin heitettävät esineet/jauhot, joilla mahd. sokaiseva vaikutus

Mikkyo Buddismi - esoteerinen buddhismi

Nin - Kanji- nin, joka on sanoissa Shinobi, Ninjutsu ja Ninpo. Tarkoittaa mm. kärsivällisyyttä tai tullaa salaa

Ninjato - ninjojen käyttämä miekka

Ninjutsu - yleistermi selviytymiselle, tiedonhauille, ase- ja aseettomille tekniikoille

Ninpo - ninjutsu yhdistettynä korkeaan henkiseen oppiin

Oke - sauva, jota käytettiin vesiesteiden ylittämiseen

Seishin Teki Kyoyo - henkinen puhdistautuminen

Shinobi - toinen nimi ninjalle

Shinobi no mono - henkilö, joka harjoittaa ninjutsua

Shuko - kiipeilyyn ja taisteluun käytettävä nyrkkirautaa muistuttava apuväline

Shuriken - heittotähti

Taijutsu - aseeton itsepuolustus

Tatami - Harjoitustiloissa olevat alustat

Tsuru - tynnyri

Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.