Yliopiston sisäänoton pienet valintamäärät tarkkailuun
Opiskelijavalintatilastot paljastavat karuja lukemia teknillisen, hallintotieteellisen ja humanistisen tiedekuntien täyttämättömistä opiskelupaikoista. Pahin tilanne näyttäisi olevan teknillisen tiedekunnan tietotekniikan kohdalla, jopa 80 prosenttia sisäänotetuista opiskelijoista ei ole ottanut paikkaa vastaan.
- Valtakunnallisestikin teknillisen alan opiskelupaikkoja on vaikea saada täyteen, kertoo yliopiston yliopiston rehtori Matti Jakobsson.Jakobssonin mukaan tilanne ei osoita sitä, että tietotekniikan koulutuksesta olisi ylitarjontaa. Hänen mukaansa työmarkkinoilla tekniikan osaajien kysyntä on kova.
- Syytä olisikin panostaa opiskelupaikkojen markkinointiin.
Tilastot eivät Jakobssonin mielestä anna aivan täydellistä kuvaa todellisesta tilanteesta. Esimerkiksi kun opiskelija ilmoittautuu varusmiespalveluksen vuoksi poissaolevaksi ja palaa seuraavana vuonna opiskelemaan, ei palaamista näy tilastoissa.
Hännänhuippuina tietotekniikka ja ruotsiksi opiskeltavat kielet
Teknillisen tiedekunnan alla toimivalle tietotekniikan laitokselle on hyväksytty pääaineopiskelijoita kandidaatin tutkintoon 30 tänä vuonna. Näistä kuusi on kirjoittautunut läsnäolevaksi. Opiskelupaikan saaneista 24 ei ole kirjoittautunut yliopistoon ollenkaan.
- Luvut ovat tietotekniikan osalta parempia maisterivaiheessa, miettii Jakobsson.
Tietotekniikan jälkeen pahin tilanne on pohjoismaisten kielten laitoksen pääaineella ruotsi äidinkielenä. Vain yksi kahdeksasta opiskelupaikan saaneesta on ottanut opiskelupaikan vastaan.
Opiskelupaikat eivät käy kaupaksi myöskään aineessa modern finska. Sen opiskelijat opiskelevat suomea ruotsin kielellä. Paikkoja on ollut tarjolla 15 opiskelijalle. Heistä vain kuusi on kirjautunut opiskelijaksi.
Hallintotieteissä julkisoikeudessa ja sosiaali- ja terveyshallintotieteessä kandidaatin tutkintoon otetaan sisään samaten pieni määrä, 15 opiskelijaa. Tilanne ei kuitenkaan vaikuta yhtä ongelmalliselta kuin tietotekniikassa ja ruotsiksi opiskeltavissa kieleissä, sillä paikkoja ei ole jäänyt täyttämättä.
Hallintotieteiden maisterivalinnassa tilanne huononeekin dramaattisesti. Vain seitsemän 30 sisäänotetusta on ottanut opiskelupaikan vastaan.
- Hallintotieteissä maisterivaiheen sisäänotto täydentää ylioppilassisäänottoa. Oleellista on oikea kokonaismäärä. Hallintotietellisestä, humanistisesta ja kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuu koko ajan tavoitteiden mukaisesti maistereita, Jakobsson vakuuttaa.
Pienet valintaryhmät yliopiston hallituksen tarkasteluun
- Opetusministeriö suosittelee noin 40 henkilön sisäänottoryhmiä. Vaasan yliopistossa olemme halunneet pitää kiinni oppiainekohtaisesta sisäänottomenettelystä, jolloin sisäänottomäärät ovat ylipäätäänkin pieniä. Sitä on syytä pohtia, onko tämä taloudellisesti järkevää.
Jakobssonin mukaan yliopiston hallitus edellyttää pienten valintaryhmien yhdistämistä.
- Tällä hetkellä kauppatieteisiin haetaan yhdessä ryhmässä. Pääaine valitaan vasta myöhemmin. Voisiko vastaava valintatapa toimia myös humanistisissa aineissa?
Kun opiskelija aloittaa opintonsa yliopistossa hän saa oikeuden suorittaa kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen suoraan maisterintutkinnon. Osa opiskelijoista päättää opintonsa kandidaatin tutkintoon.
- Jos opiskelija kuitenkin kirjautuu opiskelijaksi vaikka on päättänyt opintonsa kandidaatin tutkintoon, emme voi tietää aikooko opiskelija suorittaa maisterintutkinnon loppuun. Opintoaikojen rajaaminen seitsemään vuoteen selkiyttää tilannetta.
Opiskelijan kommentti
Tietotekniikkaa jo hyvän aikaa opiskellut Mikael West kertoo, että opiskelussa pienellä opiskelijamäärällä on sekä hyvät että huonot puolet. Huono puoli on resurssien pienuus.
- Työelämässä haetaan tietotekniikan osaajilta kapeaa, keskittynyttä osaamista. Vaasassa perusopetus on hyvää, mutta täällä ei ole mahdollista erikoistua kapeaan alueeseen, pohtii West.
Westin mukaan esimerkiksi Tampereella ja Helsingissä tietotekniikan yksiköt ovat niin suuria, että siellä pystytään tarjoamaan tietotekniikan opintoja paljon laajemmalta alueelta.
- Vaasassa tietotekniikka on ikäänkuin sähkö- ja automaatiotekniikan lisäksi. Täytyy ottaa huomioon myös se, että ennen Vaasassa oli mahdollista valmistua vain kadidaatiksi asti. Tämän jälkeen siirryttiin automaattisesti Otaniemeen. Silloin tietotekniikka veti mielestäni opiskelijoita hyvin. Tilanne on muuttunut sen jälkeen kun tuli mahdolliseksi opiskella diplomi-insinööriksi täällä.
West kertoo, että moni sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelija löytää työtä Vaasasta valmistumisen jälkeen. Tietotekniikasta valmistuvalle tilanne ei ole yhtä hyvä. Harva tietotekniikasta valmistunut jää tänne.
Konkreettisesti resurssien pienuus näkyy tietotekniikan opiskelijan näkökulmasta Westin mielestä siinä, että kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi. Tämän takia myös valmistuminen saattaa lykkääntyä.
- Ei silti vaikuta siltä, että Vaasassa valmistuttaisiin sen hitaammin tietotekniikasta kuin muuallakaan.
West on ylipäätään tyytyväinen opiskeluihinsa Vaasan yliopistossa.
- Itselle on löytynyt hyvä paketti tutkinnoksi täältä. Muutenkin opiskeluympäristö on mukavan leppoisa. Opetus on myös erittäin yksilöllistä pienten ryhmien takia.
Kehitysehdotuksiakin West löytää. - Etäkursseja voisi olla enemmänkin. Ne toimivat hyvin.
Rehtorin vilauttamaan ehdotukseen sisäänottojen yhdistämisestä West suhtautuu alustavasti positiivisesti. Hän kokisi opiskelijana, että olisi mahdollista hakea teknilliseen tiedekuntaan yhdessä kiintiössä ja valita pääaine myöhemmin.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.