Yliopistolta: Keskustelun painopiste on väärä
Opiskelijoiden pitäisi kiinnittää huomiota merkityksellisempiin asioihin kuin kampusravintoloiden palvelutasoon.
Yliopistossa on viime aikoina noussut esiin opiskelijaruokailu, ja sen laatu. Opiskeluruokailua koskeva keskustelu voidaan laittaa niin sanottuihin ikuisuuskysymyksiin. Ei sillä, ettei se olisi tärkeä asia, vaan siksi, että näin se todellisuudessa on. Tarkoituksenani ei ole tällä vähätellä asian suuruutta. Vai mitä mieltä olette seuraavasta opiskelijamielipiteestä vuoden 1995 Vaasan ylioppilaslehdessä? "Ruokalamme Mathilda on siisti ruokala ainoastaan siksi, että henkilökunta jaksaa huolehtia siellä asioiden keräämisestä pois pöydästä. Ruokalan hintataso on kuitenkin sellainen, että on turha odottaa Palace Gourmet'n palvelutasoa. Mathilda on työpaikkaruokala ja sellaisena hyvä sekä laadun että hinnan suhteen".
Teimme tämän kirjoituksen opiskelijaystäväni kanssa, kun opiskelimme 90-luvulla Vaasan yliopistossa. Olin jo tuolloin sitä miltä, ettei tuolla rahalla voi kerta kaikkiaan saada Chez Dominique -tason ruokaa. Tosin kun opiskelija antaa palautetta, asiaan on tartuttava asian vaatimalla tavalla. Opiskelijahan on asiakas ja ilman asiakkaita meitäkään (yliopistoa) ei olisi olemassa. Tosin kun asiaa riepotellaan eri tahoilla, on paha tarttua siihen, mikä oikeasti on ruokailussa pielessä. Vielä kun jokainen omassa nurkassaan raapustaa asiantiimoilta erilaisia mielipiteitä, asettaa se tiettyjä haasteita asian tarttumiseen.
Yliopistossa on laatujärjestelmä ja yleiset korjaavat toimenpiteet olisi hyvä kanavoida laatujärjestelmä kautta. Lokakuun ylioppilaslehdessä suunnittelija Kari Rossi esitteli ansiokkaasti yliopiston laatujärjestelmää. Itse palautteen voi antaa portaalin etusivulla olevasta linkistä "Anna palautetta yliopiston toiminnasta ja palveluista". Toki ruokailussa on parannettavaa, mutta ylioppilaskunta on mukana ruokailua käsittelevässä toimikunnassa, ja tämä olisi myös hyvä tuoda esille, miten proaktiivisesti ylioppilaskunta on ottanut asian esille tässä toimikunnassa.
Itse kun muistelen omia opiskelija-aikojani, niin keskimääräinen opiskelija ei ollut kovin kiinnostunut osallistumisesta ylioppilaskunnantoimintaan, enkä usko, että tilanne olisi parantunut omista opiskelija-ajoista. Omia opiskelija-aikoja muistellessani tavoite oli nopea valmistuminen ja ulos talosta. Itsekin käytän lähes päivittäin Fabriikin opiskelijaruokalaa. En käytä henkilökunnalle tarkoitettua ruokalaa kuin yhden käden sormin laskettaessa vuosittain. Tämä on oma statementeni. Olen itse ruokaan suhteellisen tyytyväinen. Tosin aina riittää korjattavaa ja kehittämistä.
Ruokailusta puhuttaessa on surullista huomata, että Vaasan ylioppilaslehdessä kirjoitetaan ruokailusta ja toisessa otsikossa lukee hieman suurempaa asiakokonaisuutta koskeva artikkeli ministeriön palautteesta. Ministeriön palautteessa annettiin kritiikkiä yliopistolle ja kehotettiin jopa lopettamaan filosofinen tiedekunta. Nyt sitten kun katsoo painopistettä, missä keskustelun tulisi olla, ehkä kallistun mieluimmin tuon isomman kysymyksen äärelle. Lehdistöllähän on tärkeä tehtävä tuoda asioita esille ja toimia niin sanotusti vallan vahtikoirana, mutta keskustelun painopisteelle soisi uudelleen kohdentamista.
Hyvä olisi antaa palautetta varsinaisten palautejärjestelmien kautta, jotta asiaan kyetään aidosti tarttua. Toki korjattavaa riittää, jotta saamme ruokailun sujuvuuden paranemaan. Palaute oli se hyvää tai huonoa on tärkeää antaa. Yliopisto ottaa vastaan erittäin mielellään palautetta, sillä ilman sitä kehitys ei mene eteenpäin.
Jari Lehtimäki
Kirjoittaja on yliopiston talousjohtaja