Y-sukupolvi sitoutuisi jos olisi pakko
Kuva: Hannele Alanko & Iiris Penttilä
Työelämässä olleet tietävät työelämän salat, osa opettelee kuitenkin vasta noudattamaan aikatauluja.
"Maailmalla on käyty keskusteluja sukupolvien eroista. Siinä missä sodan jälkeen syntynyt X-sukupolvi tunnetaan uutteruudestaan ja periksiantamattomuudestaan, nyt työllistyvä 1980- ja 90-lukujen Y-sukupolvi vaatii joustavuutta, opettelee tulemaan ajoissa töihin, ja pudottaa lusikan juuri työpäivän tullessa täyteen."Näillä sanoilla haastoi johtamislaitoksen johtaja Riitta Viitala paneelikeskusteluun Wärtsilän tuotantoyksikön henkilöstöjohtajan Kai Kamilan, Adecco-myyntikonsultin Petteri Saarisen, Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerin Mikael Viitalan sekä ylioppilaskunnan hallituksen jäsenen Karoline Rinnan. Kiihkeä paneelikeskustelu avasi vauhdikkaasti Contact 2010 -rekrymessut.
Tapa toimia syntyy mahdollisuuksista
"Y-sukupolvi ei pelkää irtisanomista eikä konkursseja. Se ei ole yrityksille lojaali, ellei yritys ole sille, ja kaiken lisäksi se käyttää yrityksiä hyödykseen, kuten yritykset sitä. Y-sukupolvella on taipumus suhtautua työelämään rennommin, ja hakea elämän laadultaan muutakin kuin jatkuvaa työtä. Kun johtoasemassa on vielä X-sukupolven edustaja, joka odottaa nuorilta samaa työpanosta kuin itseltään, ollaankin jo törmäyskurssilla."
Näin raju yleistys ei saanut yksimielistä kannatusta paneelin osallistuvilta. Viitala toivoikin yleistämisen ajan olevan jo ohi. Tästä sukupolvesta yhteisen kantavan stoorin löytäminen ei onnistu.
- Tapa toimia syntyy mahdollisuuksista, ja Y-sukupolvi on syntynyt aikaan, jolloin tehdään pätkätöitä, käydään välillä surffaamassa ja tehdään taas pätkätöitä. Jos olisi pakko sitoutua, niin tilanne olisi eri, oli Kamilan näkemys.
Koulutuksen taso tulevaisuuden haaste
"Nuorille tuottaa vaikeuksia aloittaa rutiinitehtävistä ja tehdä niitä. Työmaailmassa halutaan edetä nopeammin, kuin rahkeet riittävät."
Kamilan mukaan koulutuksen taso on yksi tulevaisuuden haasteista. Nykyinen sukupolvi on niin korkealle koulutettu, että he joutuvat väkisin aloittamaan hieman tasoaan alempaa.
- Haastavuutta voi tarjota sivusuunnassa. Työmaailmassa tarvitaan sekä etenijöitä että rutiinityöntekijöitä. Työhön valitsija ei välttämättä halua työtään jatkuvasti vaihtanutta, Kamila muistuttaa.
Ei, vaikka pitkä lista työpaikkoja näyttää hyvältä CV:ssä, mikä on Viitalan mukaan kulttuurimme palkitsemistapa numero yksi.
- Tunnistan kyllä Y-sukupolven piirteitä, mutta samalla työelämän vaatimukset ovat kasvaneet. Työnantajat odottavat enemmän. Ennen oltiin valmiita kouluttamaan kauankin, nyt toivotaan, että perehdytystä olisi jo, ja nuoren voi laittaa suoraan työhön, kauppatieteitä opiskeleva Rinta puolusti ikäpolveaan.
- Jos on 23-vuotias, kaksi korkeakoulututkintoa ja 25 vuotta alan työkokemusta, saa meiltä kyllä heti paikan, Kamila myönsi Rinnan väitteen paikkaansa pitävyyden.
Vakuuttavatko vuodet kassalla?
"Työtodistukset, joissa korostetaan työntekijän intoa tehdä tavallisiakin tehtäviä, menevät kuumille kiville. Voiko CV:llä osoittaa, että on oppinut? Samalla rapakon takaa on leviämässä liioittelukulttuuri. CV:t ovat kuin mainoksia, eivätkä työnantajat usko loistaviakaan hakemuksia. Mitä hakija voi tehdä luottamuksen saavuttamiseksi?"
Kamilan mukaan työelämän pätkätyön suurimmat tarjoajat ovat palvelusektori, kunta ja valtio. Työnantajan on tärkeää nähdä, että työnhakija on yrittänyt hakea töitä myös vaikeassa tilanteessa.
Rinta kyseenalaistaa käytännön toimimisen. Työnantajat puhuvat kyllä, mutta vakuuttaako kolmen vuoden pesti kaupan kassalla?
- Oleellista työtä hakiessa on se, miten työnsä on tehnyt, ei se, mitä on tehnyt. Työssä ollut tietää työelämän vaatimukset, Saarinen toteaa ja muistuttaa myös suosittelijan lausuntojen tärkeydestä.
- Työnhaku on sosiologisesti mielenkiintoista peliä. Miten voi kirjoittaa, että on ahkera, jos ei ole ikinä tehnyt mitään? Suosittelijatkaan eivät välttämättä auta, sillä työnhakija laittaa toki paperiin ne suosittelijat, joilta tietää saavansa positiivisen lausunnon. Kun työnantajat keksivät keinon löytää pätevä työntekijä, hakijat keksivät keinon väistää sitä, Viitala sanoo.
Saarisella on syy mainostavien CV:iden tuloon.
- Sähköiset työhakemukset, joissa on satoja rasteja. Hakija pelkää, ettei tule edes huomatuksi, joten itseään on pakko mainostaa. Kannattaa kuitenkin korostaa pyydettyjä asioita.
Kaikki saavat työtä
"Nuorisotutkimuksen mukaan 20-vuotias nuori arvostaa pitkää työsuhdetta, säännöllisiä tuloja ja sitä, että saa kouluttaa lapsensa samalla paikkakunnalla. Perusarvot ovat siis säilyneet. Työnantajien pitäisi ärhäkämmin luoda mahdollisuuksia tähän."
- Elämäntilanne vaikuttaa siihen, millaisia töitä voi ottaa vastaan. Se, millaisia töitä saa, vaikuttaa elämäntilanteeseen, Saarinen sanoo.
Työnhaku on raakaa, kovaa ja raskasta, mutta Saarisen mukaan kaikki saavat töitä jos haluavat.
- Nuoret pärjäävät maalaisjärjellä. Hae tasosi tehtäviä, hyödynnä kaikki kanavat ja kiinnitä hakemusta tehdessä huomio kysyttyihin asioihin, Kamila ohjeistaa.
Rinta myöntää, että tämän päivän menoa seuratessa pieni pelko hiipii puseroon:
- Mitä tapahtuu, kun aiempaa koulutusta ei ole? Mitä, jos jää työelämän ulkopuolelle? Voiko rahkeillaan saavuttaa sen, mitä haluaa? Rinta luettelee.
- Jos mitään ei kokeile, niin ei saa palautettakaan. Suurin virheaskel on se, kun seisoo paikallaan, Kamila kannustaa nuoria.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.