Virkasuhteesta työsuhteeseen
Yliopistohenkilökunnan lakolta vältyttiin. Uudesta työehtosopimuksesta päästiin sopuun ajoissa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO luonnehtii internetsivuillaan päätöstä historialliseksi.
Keskeisimmät kiistakohteet liittyivät työaikaan ja sairausajan palkkaukseen. Epäselvyyttä oli myös opetus- ja tutkimushenkilökunnan asemasta verrattuna muihin yliopiston työntekijöihin.
Sairausajan palkkauksessa jouduttiin sovittamaan yhteen virka- ja työsopimussuhdetyyppien erilaiset sairausaikaa koskevat määräykset. Osan edut paranivat ja joidenkin huononivat hieman. Alkuperäisessa työnantajan esityksessä mainitut työaikojen joustot jäivät toteutumatta. Palkankorotukset olivat myös aiottua suuremmat.
Opetus ja tutkimus tärkeintä
Virkasuhteiden erilaisen luonteen vuoksi uudessa yliopistolaissa on säädetty erilaisia sääntöjä, joissa esimerkiksi määritellään, että työnantaja ei saa menetellä työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa laissa säädetyn tutkimuksen, opetuksen tai taiteen vapauden. Tutkimus- tai opetushenkilökuntaan kuuluvaa ei saa myöskään irtisanoa perusteella, joka vaarantaa tutkimuksen, opetuksen tai taiteen vapauden.
Yksilöllinen työsopimus
Työtehtävien osalta JUKO:n vaatimus työntekijän päätehtävien kirjaamisesta työehtosopimukseen ei toteutunut. Kaikkien tehtävänimikkeistä ei voi päätellä työnkuvausta, joten varsinainen työn sisältö voi vaihdella merkittävästi.
Uutta työehtosopimuksessa on jokaisen yksilöllinen sopimuspaperi, johon tulostuu vain yksittäisen työntekijän muunmuassa työaikaa määrittävät säädökset.
Työsopimuslain uusi lisäys yliopistojen henkilökunnan työn luonteeseen on ammatti- ja liikesalaisuuksien vaitiolovelvollisuus. Opetus- ja tutkimustehtävissä ammattisalaisuuksien tunnistaminen on tosin vaikeaa.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.