Vähämaalle kaksi palkintoa vuoden päätteeksi
Sami Seppänen
Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa palkittiin ensimmäisenä suomalaisena saksalaisen Kiel Instituten tiedepalkinnolla tunnustuksena merkittävästä taloustieteellisestä tutkimustoiminnasta. Lisäksi hän nappasi vuosittain Vaasan yliopiston kauppatieteilijöiden keskuudessa jaettavan Vuoden luennoitsija 2009 -tittelin.
Kajaanista kotoisin oleva 32-vuotias professori Sami Vähämaa kiinnostui osakemarkkinoista jo pienenä poikana. Hänen ollessa noin kymmenvuotias Suomessa elettiin pörssikuplassa. Silloin Pentti Kourin kaltaiset suursijoittajat kiinnostivat Vähämaata. Innostus talousasioihin ajoi Vähämaan aikanaan Vaasaan. Vähämaa valmistui maisteriksi laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta vuonna 2001. Sen jälkeen hänen oli tarkoitus lähteä suorittamaan toista maisterin tutkintoa. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Vähämaan graduohjaaja professori Paavo Yli-Olli taivutteli hänet aloittamaan jatko-opinnot Vaasassa.
- Huomasin, että tämähän on tosi hauskaa hommaa ja jäin tänne vähän pysyvämmin. Minulle ei ollut mitenkään itsestään selvää, että jatkaisin jatko-opintoihin.
Merkittävä tiedepalkinto
Tunnustuksena tutkimuksista Vähämaalle myönnettiin Kiel Instituten Excellence Award in Global Economic Affairs -tiedepalkinto. Saksalainen tutkimuslaitos Kiel Institute for the World Economy palkitsee vuosittain neljä alle 35-vuotiasta taloustieteilijää, jotka ovat tutkimustoiminnallaan ansiokkaasti edistäneet taloustieteellistä osaamista ja tietämystä maailmassa. Vähämaan tutkimukset liittyvät pääasiassa keskuspankkien ja makrotalouden toimintaan, ja siihen miten nämä seikat vaikuttavat rahoitusmarkkinoihin ja etenkin markkinaodotuksiin. Palkintoon kuuluu tutkimusvierailu Kiel Instituteen. Vähämaa onkin jo suunnitellut vierailua kesäkuulle, jolloin myös itse palkitsemistilaisuus on. Tämä palkinto tuo mukanaan kontakteja, joita Vähämaa pitää tärkeinä tutkimustyön kannalta.
- On tärkeää saada ihmisiä ympärilleen. Siellä pystyy keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista. Kiel Institute pyrkii luomaan nuorten tutkijoiden verkoston talouden alalle.
Vähämaan lisäksi vuoden 2010 palkinnonsaajia ovat professori Hartmut Egger (University of Bayreuth, Saksa), professori Veronica Guerrieri (University of Chicago, USA) ja professori Edward Miguel (UC Berkeley, USA).
Hyödyllisistä luennoista kiitosta
Tiedepalkinnon saamisen lisäksi Vähämaa on saanut tunnustusta opetuksestaan. Kauppatieteilijöiden ainejärjestö Warrantti valitsi Vähämaan vuoden 2009 luennoitsijaksi. Warrantti palkitsee vuoden luennoitsijan kauppatieteellisestä tiedekunnasta opiskelijoiden ehdotusten perusteella. Vähämaa sai opiskelijoilta kiitosta laadukkaista ja mielenkiintoisista luennoista, ajankohtaisista ja käytännönläheisistä esimerkeistä sekä selkeästä esitystavasta. Vähämaa kertoo, että professorit ajattelevat opettamisen usein olevan pakollinen paha tutkimuksen ohella. Itse hän ajattelee toisin.
- Olisi kiva tehdä luennot sellaisiksi, että ihmiset oikeasti oppisivat jotakin. Olen aina pyrkinyt siihen, että uudistan luentoja ja luentokalvoja koko ajan.
Vähämaan luennoilla tiedot ovat usein lähes reaaliaikaisia. Hän esimerkiksi poimii pörssijärjestelmästä todellisia hintoja, joita hyödynnetään luennoilla. Asioiden perusteellinen pohjustaminen on Vähämaan mielestä tärkeää, ja hän pyrkiikin tekemään asiat mahdollisimman selkeiksi opiskelijoille. Kehuja ei siltikään kuule opiskelijoiden suista usein.
Kovaa työtä ja onnea
Kaiken kaikkiaan Vähämaa on palkinnoista yllättynyt. Hän myöntää, että hänellä on ollut mukanaan paljon onnea. Hän sattui valmistumaan sopivaan aikaan, ja ilman graduohjaajaansa hän ei todennäköisesti olisi koskaan päätynyt tutkijaksi. Vähämaan työskentelystä Euroopan keskuspankissa on ollut hänelle paljon hyötyä tutkimusaiheiden ideoinnissa.
- Olen onnistunut löytämään sellaisia tutkimusaiheita, joista olen itse ollut kiinnostunut.
Vähämaa pitää vapaa-aikaa erittäin tärkeänä vastapainona työlleen. Joskus hän myöntää kaipaavansa säännöllistä työtä. Sellaista, että työasiat jäisivät työpaikalle. Tutkiminen on jatkuvaa ajatustyötä, joka jatkuu jopa unissa. Silti Vähämaa sanoo pitävänsä tutkijan työstä päivä päivältä enemmän.
- Olen varma, että tulen pysymään hyvin pitkään akateemisessa maailmassa.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.