Uusi yliopistolaki vapauttaa yliopistojen taloutta
Vuoden alusta voimaan tullut uusi yliopistolaki antaa yliopistoille entistä suuremman taloudellisen autonomian ja mahdollisuuden omaan liiketoimintaan, lahjoitusten hankkimiseen ja pääomatulojen hyväksikäyttöön. Vaasan yliopisto sai juuri 1,5 miljoonan lahjoituksen K. Erlingin ja A. Nymanin säätiöltä. Syksyllä alkanut varainhankintakampanja sujuukin Vaasan yliopiston rahaston johtajan Jouko Havusen mukaan hyvin.
- Kerättynä on jo 2,4 miljoonaa, joten on suuri mahdollisuus saada kasaan tavoiteltu neljä miljoonaa, johon valtio tulee vastaan 2,5-kertaisella summalla.
Yliopistouudistuksen tueksi on säädetty myös verovähennysoikeus yksityishenkilöille vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron lahjoituksiin. Opetusministeriön tavoite yliopistoille on talous, josta 30 prosenttia olisi valtion ulkopuolista tuloa. Valtio ei silti ole katoamassa yliopistolta ja se hoitaa edelleen suurimman osan juoksevista kuluista. Uudessa tilanteessa yliopiston ja yksityisten toimijoiden keskinäiset sopimukset saavat tärkeämmän aseman. ABB ja Wärtsilä sitoutuivat jo alkuvaiheessa varainhankintakampanjaan 100 000 eurolla. Kaikkein innostuneimpia ovat olleet nimenomaan Pohjanmaan yritykset ja säätiöt.
- Valtakunnalliset yhtiöt ovat sitoutuneet uuden Aalto-yliopiston tukemiseen, joten yliopistojen on etsittävä tukea lähinnä oman alueensa toimijoista.
Varainhankintakampanja ei ole Havusen mukaan pelkästään lahjoitusten etsimistä. Tarkoituksena on muodostaa kumppanuussopimuksia, jotka perustuvat siihen, mitä yritykset voivat antaa yliopistolle ja toisin päin. Havunen ei ole huolissaan elinkeinoelämän pyrkimyksestä sanella tutkimuksen ja opetuksen lähtökohtia. - Mikään taho ei voi sanella suoria ehtoja miten kerätyt rahat käytetään. Varat tulevat osaksi pääomaa ja vain sen tuottoa voi käyttää.
Yliopisto valmistelee uutta strategiaansa, jossa määritellään tärkeimmät painopisteet. Tutkimuksen ja koulutuksen vahvistaminen on edelleen vahvin perusintressi. Uusi yliopistolaki siirtää Suomen yliopistojärjestelmän paremmin vastaamaan yleiseurooppalaista mallia. Yritysten on tarkoitus rahoittaa yliopistojen toimintaa vain alkuvaiheessa. Havunen toivoo, että tulevaisuudessa rahoitus hoituisi osaksi alumnitoiminnan kautta, jossa entiset, jo työelämään siirtyneet opiskelijat lahjoittavat rahaa omalle kotiyliopistolleen.
Havunen on ollut seuraamassa Iso-Britannian mallia, jossa yliopistot saavat merkittävimmän rahoituksensa alumneilta. Kestää kuitenkin kauan ennen kuin samanlaista kulttuuria alkaa näkyä Suomessa. Yliopistojärjestelmä on menossa kohti uutta, mutta jatkossakin se tulee olemaan riippuvainen vallitsevista suhdanteista ja valtiollisesta politiikasta.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.