Tulospalkkiot tulivat Vaasan yliopistoon
Kiinnostava. Rehtori Matti Jakobssonin mukaan Vaasan malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa yliopistoissa. ”Olemme tehneet tulospalkkiojärjestelmää yhteistyössä ammattiliittojen kanssa”, Jakobsson sanoo. Kuva: Kaj Paulamäki
Tarkoituksena on, että koko henkilöstö olisi tulospalkkauksen piirissä vuoteen 2013 mennessä. Ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen vastaava on huolissaan, että järjestelmä voi heikentää koulutuksen laatua.
Vaasan yliopisto siirtyy vähitellen käyttämään tulospalkkiojärjestelmää. Viime vuodesta lähtien kannustimien piiriin ovat kuuluneet rehtori, dekaanit ja professorit, joita odottivat toukokuussa yhteensä 180 000 euron lisätienestit.
Järjestelmä ei ole kuitenkaan vielä täysin valmis. Tarkoituksena on, että vuoteen 2013 mennessä koko yliopiston henkilöstö olisi mukana kannustimien piirissä. Mutta millä kriteereillä heille mahdollista tulospalkkiota jaettaan, on vielä parhaillaan selvityksen alla.
"Tätä työtä tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa", järjestelmän kehittämisestä vastaava henkilöstöjohtaja Auli Kinnunen sanoo.
Kannustimien yleisperiaatteet on kuitenkin vahvistettu yliopiston hallituksessa, jolta ajatus kannustimien käytöstä on alun perin lähtöisin. Hallituksen tahtona on, että henkilökunnan työpanos on linjassa yliopiston tavoitteiden kanssa.
Kinnusen mukaan henkilökunta on suhtautunut myönteisesti tulospalkkion käyttöönottoon. Jonkin verran kysymyksiä on herättänyt, miten käy perinteisen sivistysyliopiston, kun yritysmaailmasta tulleet käytännöt istutetaan akateemiseen ympäristöön.
"Jotta yliopisto toimii, meidän pitää saada tuloksia aikaan. Henkilökuntaa pitää motivoida tekemään tuloksen ja tavoitteiden kannalta tärkeitä asioita", rehtori Matti Jakobsson vastaa - ja kiiruhtaa lisäämään, ettei yliopiston henkilökunnalla kuitenkaan ole hänen mielestään ollut motivaatio-ongelmia.
"Muutenkin tulosvastuu korostuu vahvasti yliopistojen toiminnassa."
Tästä esimerkkinä Jakobsson tarjoaa ensi vuonna voimaan tulevaa yliopistojen rahoitusmallia, jossa opetus- ja kulttuuriministeriöltä heruu euroja tiettyjen tavoitteiden mukaan. Nämä tavoitteet puolestaan ohjaavat yliopistojen toimintaa.
Yliopistojen saamaan rahoitukseen vaikuttaa muun muassa se, kuinka moni opiskelija suorittaa lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä. Vaasan yliopiston kannustinjärjestelmässä dekaaneilla on vastaavanlaisia kannustimia, joten opintojen etenemisnopeus on todennäköisesti entistä enemmän tapetilla.
Mutta kärsiikö opetuksen laatu jonkin toisen tavoitteen vuoksi? VYY:n koulutuspoliittinen vastaava Daniel Lahti on tästä huolissaan, vaikkakin pitää tulospalkkiota sinänsä hyvänä asiana.
"Järjestelmän pitää kuitenkin olla sellainen, ettei fokus siirtyisi yhtään enempää pois opetuksessa esimerkiksi tutkimuksen suuntaan", Lahti sanoo.
Ainakaan toistaiseksi tulospalkkiojärjestelmään ei ole keksitty opetuksen laatuun kannustavaa kriteeriä."Niitä kartoitetaan", Kinnunen muotoilee. Hänen mukaansa yksi keino voisi olla, että kannustinjärjestelmä ohjaa opetushenkilökuntaa valitsemaan pedagogisia opintoja tietyn määrän.
"Haasteena näissä tulospalkkioissa on löytää oikeanlaiset mittarit: mitkä ovat laadulliset kriteerit, ja miten niitä mitataan", Kinnunen myöntää.
"Kun kriteerit ovat riittävän monipuoliset, ei ihmiset jätä asioita tekemättä siksi, että ne eivät kuuluisi tulospalkkioihin", Jakobsson sanoo.
Tulospalkkiossa tavoitteet ovat yliopistokohtaisia, tulosyksikkökohtaisia ja henkilö- tai tiimikohtaisia. Rehtori tarkentaa vuosittain järjestelmän tavoitteet ja kriteerit.
Professoreilla tulospalkkio rakentuu sekä henkilökohtaisiin että tiedekuntakohtaisiin tavoitteisiin. Näitä ovat muun muassa gradu- ja tohtoriohjattavien määrä, tieteellisten julkaisujen määrä sekä yliopistolle hankittu rahoitus.
Jakobssonin mielestä kannustinjärjestelmä voi lisätä yhteisöllisyyttä yliopistossa, koska henkilökunta jakaa yhteisiä tavoitteita.
"Tällä hetkellä meillä on vähän individualistinen tapa tehdä töitä", hän sanoo.
"Henkilökunnassa nuorempi väki on ollut sitä mieltä, että tulospalkkiojärjestelmä on hyvä asia: kerrankin tiedetään, mitä heiltä halutaan", Kinnunen kertoo.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.