Sivistystehtävää toteuttamassa

24.02.2010 kello 17:11 Teksti: Visa Kananoja

Yliopistojen tehtävänä on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Niiden tulee edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Näin määritellään hallituksen esityksen mukaisesti hyväksytyssä yliopistolaissa – nyt samainen hallitus pohtii erilaisia keinoja työurien pidentämiseen, osittain opintourien ja sivistyksen kustannuksella.

Lakia tulkiten, yliopiston tulee ylioppilaista maisteriksi kouluttamisen sijaan kasvattaa nuorista aikuisia. Koulutuksen ohella täytyy opiskelijoille tarjota sivistystä – sitä mihin alkujaan Platonin Akatemiakin perustui. Myöhemmin Platon on kirjoittanut yksinomaisen voimistelun harjoittamisen tuottavan miehistä rajumpia kuin heidän kuuluisi olla, ja toisaalta pelkän musiikin harrastamisen tekevän heistä liian pehmeitä. Tätä soveltaen myös yliopistoissa koulutuksen ja kasvatustehtävän välillä on löydettävä balanssi. Tasapainoinen hyvinvointiyliopisto tarjoaa kokonaisvaltaista sivistystä koulutuksen, vaikuttamismahdollisuuksien, terveys- ja liikuntatyön sekä asennekasvatuksen kautta.

Tutkintoaikaa rajaava säädös sai opiskeluajat lyhenemään. Työurien pidentämiskeskusteluissa on nostettu esiin valmistumistahdin nopeuttaminen entisestään. Miten 2010-luvun yliopiston tulee kouluttaa opiskelijoista kansakuntamme huippuosaajia, mikäli entistä tiukemmat opintoajat rajaavat sivistyksen pois? Nykyisellään pääosa sivistys- ja kasvatustehtävästä toteutetaan kurssien ulkopuolella yhdessä ylioppilaskunnan kanssa.  Hallinnon opiskelijaedustajan HallOpEd-toiminta tunnustetaan entistä laajemmin yliopistonkin puolelta. Yhtä tärkeässä kasvattavassa asemassa ovat edustajisto ja erilaiset hallitustoimet niin ylioppilaskunnassa kuin järjestöissäkin. Millaiseksi yliopisto tai opiskelijat kehittyisivät ellei esimerkiksi ainejärjestötoiminnalle olisikaan aikaa tai tiloja?

Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.