Ruokaympyräsota

12.05.2010 kello 15:21 Teksti: Suvi Pärnänen

Viimeistään koulussa takaraivoomme iskostuvat ruokaympyrä ja lautasmalli. Kun täytämme vatsamme täysjyväviljoilla, kasviksilla, maidolla ja lihalla, tulisi hyvinvoinnin ja terveyden kohentua. Vastalause on kuitenkin esitetty. Mielessä käy, tulisiko vanhat kotitalouskirjat ja ruokavaliokäsitykset tuikata samalle roviolle. Leipä miehen tiellä pitää, mutta johtaako tie kohti sydäntautia ja diabetesta?

Perinteisten ravitsemussuositusten mukaan oikeaoppinen ruokavalio sisältää runsaasti täysjyväviljoja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja, kohtuullisesti maitovalmisteita, vaihtelevasti kalaa, lihaa ja kananmunaa sekä kasvimargariineja ja -öljyjä. Pienen osansa ruokaympyrästä saavat myös makeat ruoat ja juomat, joiden kohtuullinen käyttö ei pilaa muuten täysipainoista ruokavaliota.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan näillä ohjeilla koostetusta ruokavaliosta saa kaikki terveyden kannalta välttämättömät ravintoaineet. D-vitamiinin saantisuosituksia on kuitenkin nostettu vuonna 2003 neljästä mikrogrammasta seitsemään mikrogrammaan. Koska useimpien maitojen ja rasiamargariinien D-vitamiinimäärää on lisätty, pitäisi vitamiinivarastojen olla kunnossa kolmella lasillisella maitoa, margariinien käytöllä ja kalan popsimisella. Saantisuositusta eivät kaikki kuitenkaan heti sulata, sillä suomalaisilla on todettu D-vitamiinin puutosta jopa kesäaikaan.

Ympyrä uusiksi

Leivän ja maidon tärkeyttä on korostettu iät ja ajat, mutta uudet näkemykset saavat ruokaympyrän sekaisin. Kansallisjuoman onkin väitetty olevan tarpeen vain lapsille ja leivän paitsi lihottavaa, mutta muutenkin terveyden kannalta vähintään epäilyttävää.

Valtakunnan virallinen vastarannankiiski Antti Heikkilä vierittää perinteisen ruokaympyrän iloisesti mäkeä alas. Hän kirjoittaa blogissaan, kuinka nykyravinto on vinoutunut ja valmisruokien köyhdyttämä. Perinteinen suomalainen ruokavalio perustuu liikaa hiilihydraateille, mikä on omiaan lisäämään terveydellisiä ongelmia kiireessä syömisen ja jatkuvien välipalojen ohella.

Heikkilän mukaan jokainen meistä on yksilö ravinnon suhteen. Vain kokeilemalla voi löytää itselleen parhaiten sopivan ruokavalion, mutta varsinkin hiilihydraattien rajoittamisesta on monelle hyötyä. Lääkkeiden sijaan kannattaisikin kokeilla ensin ruokavalion tehoa vaivojen hoidossa.

Lisäksi teollisesti prosessoidut rasvat ja margariinit Heikkilä tyrmää turhina ja terveydelle haitallisina. Valkojauhotuotteet ja aromivahvenne glutamaatti saattavat toimia hänen mukaansa diabeteksen aiheuttajina.

Heikkilän mielestä vähähiilihydraattinen dieetti on turvallinen ja tehokas vastoin yleistä pelottelua. Ruokavaliosta ei ole osoittautunut olevan 20-vuotisen seurannan aikana mitään terveydellisiä haittoja, päinvastoin. Kyseisellä ruokavaliolla on todettu olevan positiivinen vaikutus muun muassa sydäntautien ehkäisyssä.

Vihollinen sokeri

Ruokavalioiden viidakko tekee hämmentyneeksi. On opuksia, joissa kehotetaan puremaan pihviä ja valuttamaan surutta kermaa kitusiin, mutta on niitäkin, joiden mukaan ruokavalio-ongelmat ratkeavat, kun valitsee ruokaostokset veriryhmän mukaan. Toisinaan peruna on arvossaan perinteisenä ruoka-aineena, kunnes se julistetaan pahimman luokan myrkyksi, joka lihottaa, tappaa ja rumentaa.

Heikkilän kanssa samoilla linjoilla ovat Ilkka Salmenkaita ja Vappu Tavi. He kertovat kirjassaan Laihdu ilman nälkää hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla (2005), että ruokavaliota suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon ihmisen biokemia ja hormonitoiminta.

Suurimpana vihollisena Salmenkaita ja Tavi pitävät sokeria, jonka liikakäyttö voi lopulta johtaa esimerkiksi diabeteksen puhkeamiseen. He ovat näkemyksineen samoilla linjoilla muun muassa Robert Atkinsin kanssa.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, on sokerinsietokin yksilöllinen. On ihmisiä, jotka eivät sairastu suuristakaan hiilihydraatti- ja sokerimääristä ja niitä, joiden sairastumisalttius on erittäin suuri. Ravitsemuksellinen venäläinen ruletti on valmis. Ehkäpä ravintolan ruokalistaan voisi kaiken varalta lisätä huomautuksia perunan ja valkoisen riisin perään: diabetes, sydäntauti, mahd. kuolema, finnejä.

Hyvinvoinnin monta tekijää

Ravitsemusasiantuntija Paula Heinonen muistuttaa kirjoituksissaan, ettei ruoasta pitäisi tulla uskontoa. Oikeaoppinen ravinto ei saa olla seuraava ahdistuksen syy. Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu jokaisella hieman erilaisista palasista ja ravinto antaa terveydelle loistavan perustan. Ehkäpä minkään tietyn dieetin noudattaminen ei olekaan olennaista, vaan tärkeintä olisi pysyä omalla, henkilökohtaisella keskitiellä, joka sallii ajoittaiset lipsahdukset.

Heinonen muistuttaa, että kun uni, fyysinen aktiivisuus ja ihmissuhteet ovat kunnossa, on terveyttä ylläpitävän ruokavalion noudattaminen helpompaa. Karkeimpien ravitsemusvirheiden korjaaminen tuo mukanaan uutta energiaa ja positiivinen kierre on valmis. Parhainkaan ravinto ei yksin voi tuoda terveyttä saati onnea, sillä oikean ravitsemuksen määritteleminen onnistuu vasta sitten, kun tarkastelun kohteena on yksittäinen ihminen. Jos vatsa turpoaa ruoasta, joka juuri on julistettu maailman parhaaksi terveystuotteeksi, pitäisi rantapallomahan olla kaikista uskottavin viesti.

 

Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.