Opiskelijoita masentaa ja ahdistaa
Yleistä. YTHS:n tutkimuksen mukaan noin joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee psyykkisiä oireita. Kuva: Kaj Paulamäki
YTHS:llä käy keskimäärin 200 opiskelijaa vuodessa mielenterveysoireiden takia. Yleisimmin apua haetaan masennukseen ja ahdistushäiriöihin.
Itsetunto oli nollissa ja ihmiset ahdistivat. Olo tuntui jatkuvasti toivottomalta, surulliselta ja voimattomalta. Itsemurhakin kävi mielessä, kertoo 25-vuotias Henna. Hän sairastui vaikeaan masennukseen viime vuoden keväällä, mutta hoitoa hän haki vasta muutama kuukausi sen jälkeen.
"Aluksi ajattelin, että pärjään yksin. Kun en päässyt enää sängystä ylös huomasin, että tarvitsen apua. Sairaus vei niin fyysiset kuin henkiset voimat, enkä jaksanut oikein liikkua mihinkään. Olo oli täysin tunnoton. Ahdisti ja masensi, mutta samaan aikaan mikään ei tuntunut miltään", vaasalainen Henna kertoo.
Psyykkiset oireet ovat yleisiä vaasalaisilla korkeakouluopiskelijoilla, kertoo YTHS:n vastaava lääkäri Pirjo Koskinen. Hänen mukaansa useat eivät kuitenkaan hae apua, koska vääränlaiset asenteet johtavat harhaan.
"Ihmiset olettavat, että pitää ottaa niskasta kiinni ja ryhdistäytyä. Se ei kuitenkaan menee niin, sillä mielenterveysongelmissa kyse voi olla myös sairaudesta," Koskinen kertoo.
YTHS:llä psykologin tai psykiatrin vastaanotolla käy keskimäärin noin 200 opiskelijaa vuodessa. Yleisterveyden puolella 5-6 prosenttia käynneistä johtuu mielenterveyssyistä.
"Mielenterveyden hoidossa meillä ei ole jonoa. Apua hakeva saa heti terveydenhoitajan tai lääkärin arvion terveydentilasta. Psykologin tai psykiatrin hoitoon pääsee useimmiten kolmen viikon kuluessa", Koskinen kertoo.
Yleisimmät mielenterveyssairaudet ovat masennus ja ahdistushäiriöt. Selkeitä oireita ovat pitkäaikaiset univaikeudet ja voimavarojen ehtyminen, mikä opiskelijalla näkyy helposti opintomenestyksen heikkenemisenä.
Hennalla sairastuminen näkyi sosiaalisten tilanteiden pelkona, ja hän eristäytyi kotiin, koska yhteydenpito "ulkomaailmaan" ahdisti. Puhelimet ja sähköposti pelottivat. Kun hoito alkoi, YTHS:n psykologi kehotti Hennaa kertomaan sairaudestaan myös ystäville.
"Pelkäsin leimautumista, ja sitä etteivät ihmiset suhtaudu minuun enää samalla tavalla kuin ennen. Helpotti oloa tosi paljon, kun huomasin, etteivät kaverit häviä mihinkään", Henna sanoo.
Mielenterveysongelmiin johtavia syitä voi olla useita. Taustalla saattavat vaikuttaa epävakaat kotiolot, pitkäaikainen stressi tai alkoholin suurkulutus.
Hennalla masennuksen laukaisi ylisuorittaminen: useat eri luottamustoimet ja opiskelu piti suorittaa niin hyvin kuin mahdollista. Siitä seurasi väsyminen, joka johti uupumisen ja loppuunpalamisen myötä masennukseen.
"Kaikki piti tehdä täydellisesti. Kympin tyttö -syndrooma viimeisen päälle", Henna kuvailee ylisuorittamistaan.
Koskinen nostaa mielenterveysongelmien aiheuttajaksi myös koulukiusaamisen: YTHS:n tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on kokenut kiusaamista kouluaikana.
Mielenterveyssairaudet voivat uusiutua helposti. Esimerkiksi vaikean masennuksen kohdalla jopa puolet potilaista sairastuu uudelleen. Riski on kuitenkin pienempi, kun oireet hoidetaan tehokkaasti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Henna on nyt täysin terve, mutta välillä ajatus masennuksen uusiutumisesta pelottaa.
"Nyt on kuitenkin mennyt jo pitkään niin hyvin, että se ei tunnu yhtä käsinkosketeltavalta uhalta kuin puoli vuotta sitten."
Koskinen peräänkuuluttaa mielenterveysasioissa "yhteisöllistä vastuunkantoa". Jos ystäväpiirissä epäilee jonkun sairastuneen vaikkapa masennukseen, häntä tulisi kannustaa ottamaan yhteyttä YTHS:lle. Koskisen mielestä samoin voisi toimia yliopiston opintoneuvonta, mikäli opiskelijalla on selvästi vaikeuksia opintomenestyksen kanssa.
"Masennusta ja ahdistusta on vaikea huomata itse, koska oireisiin usein tottuu. Eräskin potilas kertoi oireiden olleen hänellä viisitoista vuotta. Silloin ei enää riitä muutama käynti psykologilla", Koskinen sanoo.
Kommentit
2. Kaj Paulamäki 05.12.2011 kello 10:45
Onko sulla omakohtaista kokemusta kiusaamisesta? Jos on, ottaisitko yhteyttä numeroon 044-3248969 tai osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi.
Aiheesta on suunnitteilla juttua lehteen.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.

1. Lilliputti 03.12.2011 kello 06:35
Yliopistossamme ilmenee kyllä vaarallisen paljon kiusaamista ja etenkin syrjintää, kunpa asialle voitaisiin tehdä jotain.