Opetusjärjestelmään hurja remontti
Kuva: Iiris Penttilä
Opetusministeriön työryhmä ehdottaa opetusministeri Henna Virkkuselle luovuttamassaan muistiossa nykyiseen opetusjärjestelmään laajaa muutosta. VYY:n koulutus- ja sosiaalipoliittinen sihteeri Mataleena Kalliokoski suhtautuu muistion ehdotuksiin epäröiden.
Opetusministeriön työryhmän muistion kivijalkana on ehdotus, jonka mukaan valtaosa opiskelijoista valittaisiin jatkossa korkeakouluihin ylioppilastodistuksen ja ammattitutkinnon arvosanojen perusteella. Tällöin pääsykokeiden painotus opiskelijavalinnoissa pienenisi merkittävästi. Kyseinen ehdotus on herättänyt tunteita ylioppilaskunnissa, ja saanut muun muassa Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot tekemään kannanoton sitä vastaan.Myös VYY:n koulutus- ja sosiaalipoliittinen sihteeri Mataleena Kalliokoski suhtautuu kyseiseen ehdotukseen varauksella. Erityisesti hän kritisoi tilannetta, jossa opiskelijat joutuisivat yhä nuorempina tekemään valintoja tulevaisuuden alastaan miettiessään esimerkiksi, mitkä ylioppilaskirjoitusten aineet olisivat tärkeitä korkeakoulupaikan kannalta.
- Ei tämä hyvää kehitystä olisi. Jos jo 16-17 -vuotiaana pitäisi tietää, mitä tulevaisuudessaan haluaa tehdä, on todennäköisyys omien mahdollisuuksien torpedointiin suuri. On myöskin vaikea nähdä, että opiskelijavalinta ylioppilastodistuksen aineiden arvosanojen pohjalta palvelisi eri tyyppisiä tieteenaloja.
Aikansa elänyt ylioppilastutkinto
Kalliokoski pitää pääsykokeita tarpeellisena välivaiheena korkeakouluihin. Hänen mukaansa pääsykoekirjat toimivat ensimmäisenä katsauksena siihen, onko nuori hakeutumassa oikealle alalle. Tällaista käsitystä ei kunnolla lukion aineiden pohjalta saa.
- Kuinka monella lukioikäisellä on oikeasti realistinen käsitys aloista, joita ei opeteta lukiossa?
Kalliokosken mielestä ylioppilastutkintoa on kehitetty aivan liian vähän ja aivan liian myöhään, ja siksi hän olisikin valmis kyseenalaistamaan koko ylioppilastutkinnon tarpeellisuuden. Hän näkisikin järkevämpänä ratkaisuna ylioppilastutkinnosta luopumisen ja pääsy- ja soveltuvuuskokeiden edelleenkehittämisen. Kalliokoski painottaa myös etenkin toisen asteen opinto-ohjauksen kehittämisen merkitystä opintojen sujuvuuden kannalta.
Työkulttuuri huomioitava
Kalliokoski haluaa kuitenkin muistuttaa, että kyseessä olisi laaja opintojärjestelmän muutos, johon kuuluu paljon muutakin kuin vain opiskelijavalinnan muuttaminen. Työryhmän ehdotuksista löytyy muun muassa ajatukset opinto-ohjauksen tehostamisesta, stipendijärjestelmästä sekä opiskelijoiden valitsemisesta nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, kuten tiedekuntiin tai koulutusaloille.
Muistion pohjalla on nähtävissä huoli Suomen nykyisestä yhteiskunnallisesta tilanteesta, jossa väestö vanhenee ja työikäisten osuus on huomattavan pieni. Työryhmän ehdottamien muutosten olisi tarkoitus saada opiskelijat siirtymään suoraan toisen asteen oppilaitoksista jatko-opintoihin. Jatko-opinnot suoritettaisiin mahdollisimman nopeasti ilman keskeytyksiä, ja niiden jälkeen matkan olisi tarkoitus jatkua suoraan työelämään. Kalliokoski itse pitää tällaista ajatusmallia Suomen kulttuuriin sopimattomana.
- Opiskelija haluaa elää opintojensa aikana, ja myös yhteiskunta olettaa sitä opiskelijalta. Lisäksi työelämässä odotetaan, että opiskelijan valmistuessa korkeakoulusta hänellä olisi kaikki tarvittavat tiedot työetiikasta ja -käytännöistä. Opiskelijalla ei tällaisia tietoja ole, ellei hän omatoimisesti niitä työelämästä opiskelujen ohella hanki. Kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa, joten tällaisia päätöksiä tehdessä pitää huomioida myös ympäröivä kulttuuri.
Mistä on kyse?
• Opetusministeriö ehdottaa koko nykyisen opetusjärjestelmän laajaa muutosta.
• Suurin muutosehdotus: Valtaosa opiskelijoista valittaisiin jatkossa korkeakouluihin ylioppilastodistuksen ja ammattitutkinnon arvosanojen perusteella. Tällöin pääsykokeiden painotus opiskelijavalinnoissa pienenisi merkittävästi.
• Ehdotus on saanut etenkin ylioppilaskunnat vastarintaan.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.