Mikä mies?
Kuvitus: Suvi Pärnänen
Uutta vuosituhatta on eletty jo yli kymmenen vuotta, mutta tasa-arvokysymykset puhuttavat edelleen. Naisten tasa-arvossa on parannettavaa, mutta on suomalainen mieskin elämässään melkoisessa pulassa, paikoin naista paljon pahemmassa.
Armeija
Ellei satu olemaan ahvenanmaalainen tai Jehovan todistaja, kutsuvat armeijan harmaat hyvin todennäköisesti nuorta miestä ennemmin tai myöhemmin. Lisäksi terveydelliset syyt voivat johtaa asevelvollisuudesta vapauttamiseen. Muiden muassa Tšekki, Slovakia ja Slovenia ovat luopuneet hiljattain asevelvollisuudesta, eikä esimerkiksi Islantiin ole armeijaa koskaan perustettukaan.
Totaalikieltäytyminen on Suomessa lainvastainen teko, joka johtaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Jotkut feministit ovat tuoneet esille kantansa, jonka mukaan Suomen puolustusvoimat syrjii miehiä. Naisten ei tarvitse osallistua asepalvelukseen, mutta mahdollisuus siihen on ollut vuodesta 1995.
Nykyisin noin 66 prosenttia suomalaisista miehistä suorittaa asepalveluksen, mikä on enemmän kuin juuri missään muualla maailmassa. Norjassa on käytössä valikoiva asepalvelus, jonka suorittaa vain noin 30 prosenttia miehistä. Tällaista mallia ovat Suomeenkin ehdottaneet esimerkiksi Paavo Arhinmäki, Osmo Soininvaara, Liisa Jaakonsaari ja Tarja Cronberg.
Eduskunta äänesti uudesta asevelvollisuuslaista joulukuun 4. vuonna 2007. Silloin ainoa kiistakysymys koski varusmiehille myönnettävää isyysvapaata. Eduskunnassa ei päästy selvyyteen siitä, tulisiko vapaata antaa 12 vai 18 päivää.
Työ ja koulutus
Naiset valtaavat alaa koulutuksessa. Vuonna 2008 yliopistoista valmistuneista oli naisia 63 prosenttia. Vaikka väestön koulutustaso paranee, miehet eivät pysy aivan yhtä hyvin tilastojen perässä.Mitä nuorempaa ikäluokkaa tarkastellaan, sitä suurempi on naisten osuus kaikista korkeakoulututkinnon suorittaneista. Miehet ovat kiinnostuneempia ammatillisesta koulutuksesta, mutta mikäli tie lukioon kuitenkin käy, aukenee paikka yliopistossakin naisia todennäköisemmin.
Yliopistoon päässeistä miehistä puolet valitsee alakseen tekniikan ja liikenteen, ammattikorkeakoulussa opiskelevien alavalinta on samankaltainen. Tulevaisuuden työelämä saattaakin näyttää nykyistä sukupuolittuneemmalta, varsinkin kun naiset ovat ennusteiden mukaan entisestään lisäämässä osuuttaan kaikista korkeakoulutetuista.
Nuoret miehet ovat naisia todennäköisemmin työelämässä. Työssä käyvien miesten osuus kasvaa tasaisesti 18-vuotiaista alkaen, sen sijaan naisten työssäkäynti yleistyy vasta heidän täytettyään 22 vuotta. Miehillä kaikkein yleisin suoritettu tutkinto on ammatillinen tutkinto, naisista korkeakoulututkinnon on suorittanut lähes puolet.
Terveys
Tilastot puhuvat karua kieltä. Jos olet mies, terveytesi on luultavasti heikompi kuin keskivertonaisella.
Todennäköisesti liityt suorasääristen kerhoon monia naisia aikaisemmin. Ja jos huonosti käy kärsit sitä ennen monenlaisista vitsauksista aina sydäninfarktista aivohalvaukseen.
Itsemurha ja alkoholismi ovat nekin yleisempiä miesten kuin naisten elämässä. Syitä voi löytää fysiologisista ominaisuuksista, mutta terveydelle vahingollinen käyttäytyminen selittyy sekä evoluutiolla että opituilla malleilla.
Vuonna 2004 joka kolmas keski-iässä menehtynyt mies kuoli alkoholiin. Viimeisten vuosikymmenien aikana viinakuolemat ovat lisääntyneet, sitä vastoin kaikkiin muihin syihin kuollaan entistä harvemmin. Sepelvaltimotauti pitää yhä ykköspaikkaa pahimpana viikatemiehenä.
Käsitykset siitä, miten muut miehet näkevät terveyden, vaikuttavat olennaisesti kunkin omaan terveyskäyttäytymiseen.
Tutkimuksissa on havaittu, että miehen pelko tulla leimatuksi naiselliseksi saa hänet hoitamaan itseään huonommin, mikäli terveyden edistämisen katsotaan olevan tyypillistä naisellista toimintaa.
Myös evoluutiolla on sormensa pelissä, sillä tietyissä tilanteissa riskinotto on ollut tarpeen. Metsästystilanteessa on hyödyllistä olla huomioimatta kipua, arkielämässä ei niinkään.
Perhe ja parisuhde
Jopa kuudennes nuorista miehistä on joutunut parisuhteessaan tyttöystävänsä tai naispuolisonsa väkivallan kohteeksi ja törkeistä pahoinpitelyistä lähes puolet on naisten tekosia.
Ilmiö on vaiettu lähes piiloon. Tytön hakkaamaksi joutuminen tuntuu yhtä nololta kuin ala-asteella ja asian vakavuutta helposti vähätellään.
Miesten kriisikeskukseen on tullut vuosien 2003–2005 aikana 1816 yhteydenottoa, joista 33 käsitteli parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumista. Yksikään fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneista miehistä ei tehnyt rikosilmoitusta.
Eron sattuessa isä saa edelleen äitiä harvemmin lastensa huoltajuuden. Alle 10 prosenttia lapsista määrätään Suomessa suoraan isän huostaan, eivätkä monet miehet usko mahdollisuuksiinsa erotilanteessa.
Äitejä suosiva toimintatapa on yleinen myös sellaisissa tapauksissa, joissa naisesta voitaisiin osoittaa selviä vikoja ja puutteita kasvatuksellisiin tehtäviin.
Yhteishuoltajuuskin tarkoittaa usein rutiininomaisesti sitä, että oikeus määrää lapset asumaan äidin luokse.
Lähteet:
Valtion säädöstietopankki. http://www.finlex.fi
Tilastokeskus. http://www.stat.fi/
http://www.poliklinikka.fi/
http://www.nettipsykologi.com/
http://www.vakivalta-apua.fi/
Mari Helin-Tuominen:
”Siinä on niin siinä liisterissä kii” Miesten kokemuksia naisten tekemästä parisuhdeväkivallasta narratiivisesta näkökulmasta, Tampereen yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2006
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.