Kettu kuittaa 1/10
Jälkiviisastelua talousahdingossa
Median tehtävänä on tunnetusti ollut olla vallan vahtikoira. Siihen tehtävään kuuluu muun muassa se, että media tuo esille epäkohtia ja vallanpitäjien meitä koskevia päätöksiä. Toimittajan eikä liiemmin päättäjienkään osa ole läheskään aina kiitollinen. Päivän polttavia aiheita ei tarvitse miettiä Vaasassakaan kauan. Pitäisikö ylioppilastalo myydä vai nostaa ylioppilasmaksua? Miksi meidän yliopistossa eivät täyty kaikki hakukiintiöt? Ne ovat ikäviä asioita, mutta kaikesta huolimatta niistä on uutisoitava, muutenhan ongelmaa lakaistaisiin maton alle.
Kuumottava ja tunteita herättävä aihe on myös yliopistomaksun nostaminen 105 eurosta 110 euroon, vaikka päättäjät nimenomaan lupasivat, ettei sitä tulla nostamaan. En usko, että tämä oli ainoa mahdollisuus helpottaa vaikeaa taloustilannetta - vai oliko?
Ainakin näin jälkiviisaasti voisi sanoa, että edustajisto olisi voinut päättää toisin esimerkiksi ylioppilastalon nimioikeuskiistassa. Tuolloin ylioppilastalon nimen ostamisesta olisi ollut kiinnostunut säätiö, joka olisi ollut valmis maksamaan nimestä huomattavan rahasumman. Rahasumma vastasi noin puolta yliopiston lainamäärästä. Oliko todellakin parempi suistaa ylioppilaskunnan talous ahdinkoon kuin surra sitä, että samalla myytäisiin "ylioppilaskunnan identiteetti"? Tämä päätös on tehty toki ennen muuttunutta taloustilannetta, eivätkä päättäjät olisi voineet millään ennustaa kuinka vaikea tulevaisuuden taloustilanne on.
Ylioppilaskunnan jäsenmaksun nostamisen tiimoilta kerättiin myös opiskelijoiden mielipiteitä viime lehden galluppiin. Oli yllättävää kuulla, että harva opiskelija uskalsi asettaa oman nimen ja kasvot mielipiteensä alle. Miten ihmeessä tällaiseen kaikkia kuohuttavaan asiaan ei sitten olekaan mielipiteitä? Pelottaako opiskelijoita esimerkiksi se, miten muut häneen sen jälkeen suhtautuvat? Itse luin gallupiin osallistuneiden opiskelijoiden mielipiteitä innolla. Oli mielenkiintoista lukea, minkälaisia ajatuksia asia muissa herättää.
Uskon ja tiedän, että niitä mielipiteitä löytyy muiltakin. Samalla tuntuu, että pinnan alla kiehuu. Konkreettisin todiste siitä on varmaankin valitusviikkoraportti, jonka avulla kerättiin 140 valitusta koskien muun muassa edustajistoa, tenttimistä ja opetusta. Vaasan ylioppilaskunnan koulutus- ja sosiaalipoliittinen sihteerin, Mataleena Kalliokoskikin totesi, että valittaminen on sallittua ja tervetullutta. Kuten jo raportissa todettiin, Keskustelua riviopiskelijoiden ja edustajiston välillä on rakennettava parempaan suuntaan. Se tarkoittaa sitä, että keskusteluyhteys säilyy molempiin suuntiin. Jos ei muu, niin ainakin julkinen keskustelu ja rehellisyys auttavat yhteyden luonnissa.
Kommentit
2. päätoimittaja 24.02.2010 kello 13:53
Sivustakatsojalla on hyviä huomautuksia. Päätoimittajan käsityksen mukaan kirjoittaja on nimeomaan tarkoittanut ylioppilaskunnan jäsenmaksua ja ylioppilaskunnan lainoja. Oikaisun paikka selkeästi.
3. 24.02.2010 kello 13:54
Ja voin myös ottaa syyn omille niskoilleni. Taittoviikolla muistan nuo virheet huomanneeni, ja muistan myös korjanneeni niitä, mutta näköjään valmiiseen tekstiin on vieläkin jäänyt virheitä.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.
1. Sivustakatsoja 24.02.2010 kello 13:25
Jälkiviisastelu on toki aina hyvästä, mutta jatkossa kirjoittaja voisi ehkä keskittyä asiasisällön hiomiseen, jotta jutusta saisi vähän enemmän tolkkua.
En tiedä että onko lähiaikoina tapahtunut jotain todella radikaalia, mutta ainakin näin entiselle ylioppilaskunta-aktiiville etenkin yliopistomaksu kuulostaa kovin kummalliselta.
Lisäksi en nyt ihan täysin ymmärrä että mitä tekemistä yliopiston lainamäärällä on ylioppilastalon kanssa? Vai viitataanko kenties jutussa ylioppilaskunnan lainojen määrään? Myönnän, että itselläni ei ole minkäänlaista käsitystä Vaasan yliopiston lainoista, joten tyydyn olettamaan että kirjoittaja todellakin viittaa yliopistoon. Taloa varten otetusta lainasta tämä ko. säätiön tarjoama summa kun ei ollut kyllä käsitykseni mukaan lähelläkään mainittua puolikasta.
Raflaavasti voi toki kirjoittaa, joskus se on erittäin hyväkin asia, mutta jonkinlaista ymmärrystä itse aiheesta kirjoittajalla olisi ehkä hyvä olla ennen saivarteluun ryhtymistä. Avoimuuden ja luottamuksen perään huutaminen sekä tosiasioiden sekoittaminen epäselvällä kirjoitustavalla vaikuttaa ainakin omasta mielestäni vähintäänkin turhalta.