Kehy-ympälle lähtöpassit
Hannele Alanko
Uusi VYY:n hallitus jätti tänä vuonna perustamatta kehitysyhteistyö- ja ympäristöjaoksen, jonka tarkoitus on ollut lisätä kehitysyhteistyö- ja ympäristötietoisuutta kampuksella sekä järjestää erilaisia teematapahtumia ja opiskelijatempauksia. Jaoksen entinen puheenjohtaja Matti Tuomaala on yllättynyt päätöksestä.
- Yksikään hallituksen jäsen tai edaattori ei lähestynyt minua aiheenaan kehy-ympän lopettaminen. Itse asiassa ennen ensimmäistä hallituksen kokousta minulle oltiin luvattu, että jaosta jatkettaisiin, vaikka jaoksen hallinnollinen kustannusosuus leikattaisiin.Tuomaala ihmettelee haluttomuutta jatkaa kehitysyhteistyö- ja ympäristötoimintaa ylioppilaskunnassa senkin puolesta, että kyseiset teemat ovat keskeisiä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
- Mitä haittaa tai vaaraa jaoksen perustamisesta voisi olla?
VYY:n pääsihteeri Mikael Viitala näkee ensisijaisen poliittisen vastuun olevan ylioppilaskunnan edustajistolla, joka on hyväksynyt tämän vuoden budjettiesityksen.
- Jaokset ja valiokunnat perustetaan joka vuosi uudelleen, joten siinä mielessä mitään ei lakkautettu vaan jaoksia perustettiin aiempaa vähemmän. Pois jäivät lapsiperheellisten opiskelijoiden jaos sekä mainittu kehitysyhteistyö- ja ympäristöjaos. Budjetista on käynyt ilmi se, mihin jaoksiin aiotaan ohjata rahaa.
Lama vaikuttaa
Tärkeimpiä syitä toiminnan leikkaukselle on VYY:n tiukka taloudellinen tilanne, jonka seurauksena budjettia on leikattu 10 prosenttia edellisestä vuodesta.
Tästä huolimatta varsinaiseen kehitysyhteistyö- ja ympäristötoimintaan on varattu aiempaa enemmän rahaa.
Varojen suuntaamisesta vastaa VYY:n varapuheenjohtaja ja sosiaalipoliittinen vastaava Miika Immonen. Hänen motivoituneisuutensa tulee Viitalan mukaan määrittämään miten kehy- ja ympäristöteemat ovat jatkossa näkyvillä. Kiistaton asia ei ole.
- Täytyy muistaa, että on ihmisiä, joiden mielestä kehitysyhteistyö ja ympäristöasiat eivät kuulu ylioppilaskunnalle. On ennen kaikkea vaasalainen ilmiö korostaa vain opiskelijapolitiikkaa ja edunvalvontaa kokonaisvaltaisen yhteiskunnallisen näkökulman kustannuksella.
Mihin VYY:n pitäisi keskittyä?
Uudessa yliopistolaissa on mainittu ylioppilaskunnan tehtäväksi opiskelijoiden valmistaminen aktiiviseen, kriittiseen ja valveutuneeseen kansalaisuuteen. Viitala huomauttaa, että tästä kohdasta ei voida vielä suoraan päätellä mitä ylioppilaskunnan tehtäviin todella kuuluu.
– Mielestäni tämä luku yliopistolaissa viittaa ennen kaikkea parlamentarismin ja demokratian ihanteiden toteutumiseen ylioppilaskunnassa. Kriittiseen kansalaisuuteen yliopiston tasolla voisi kuulua kyseenalaistava näkökulma yliopistolaitosta kohtaan. Opiskelijoille kannattaa välittää kuvaa, että ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla opiskelijoiden ja yliopiston välissä.
Yliopistoinstituutio ja sen funktiot yhteiskunnassa ovat jatkuvan uudelleen määrittelyn kohteena ja ylioppilaskunta on mukana tässä työssä.
VYY:n hallituksen puheenjohtaja Visa Kananoja näkeekin ylioppilaskunnan kasvattamistehtävän tärkeänä.
- Ylioppilaskunnan tehtäviin kuuluu mielestäni myös osaltaan jäsenten
sivistäminen ja kasvattaminen. Ilman ylioppilaskuntaa ja muita järjestöjä yliopisto pelkästään tuottaisi ylioppilaista maistereita. Ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen sekä muiden järjestöjen kautta opiskelijoille tarjotaan myös vaikutusmahdollisuuksia ja paikkoja kasvaa monipuolisesti ihmisinä.
Yliopistolain määrittämään kasvattamistehtävään voidaan ottaa monella tapaa kantaa. Painotukset vaihtelevat yliopistoittain. Kananojasta ympäristökysymykset kuuluvat ylioppilaskunnalle, mutta kehitysyhteistyö ei.
- Jotta jälkipolvillekin jää jotain iloittavaa, tulee meidän ajatella myös muita kuin itseämme ja toimia ympäristötietoisesti. Kehitysyhteistyötä en näe ylioppilaskunnalle kuuluvana toimintana. Henkilökohtaisesti ihmettelenkin sitä, miksi nämä kaksi täysin eri asiaa niputetaan lähes aina yhteen.
Kenelle kehy-ymppä kuuluu?
Kehitysyhteistyö on ongelmallinen vyyhti, josta jokaisella yhteiskuntapoliittisella toimijalla on aina oma mielipiteensä.
Käytännössä kysymys on resurssien siirtämisestä rikkaista ja kehittyneimmistä maista ahdingossa oleviin kehitysmaihin.
Kehitysavun hyödyllisyydestä ei olla samaa mieltä ja yksimielisyyteen on oikeastaan päästy vain siitä, että pelkästään raha ei useimmiten riitä kehitysmaiden taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
- Olen sitä mieltä, että yleiseen kehitysyhteistyöhön on kaksi vaihtoehtoa. Joko siitä tehdään oikeaa kehitysyhteistyötä ja autetaan konkreettisesti sen kohteita tai
vaihtoehtoisesti lopetetaan tekopyhä toiminta kokonaan. Valtakunnallisesti ja
kansainvälisestihän kehityskohteisiin ohjataan varoja, jotka lopulta päätyvät takaisin meille itsellemme.
Kehitysapua perustellaan osaksi sillä, että kehitysmaat rakentavat sellaista infrastruktuuria, joka edesauttaa heidän tulemistaan osaksi globaalia taloutta. Kehitysmaat voivat ostaa halutessaan työvoimaa, tietotaitoa ja raakamateriaalia kehittyneimmistä maista.
Uuden hallituksen tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita perustamaan erilaisia teemakerhoja, jotka voivat saada VYY:n kerhoavustusta. Matti Tuomaala onkin jo reagoinut tähän ja perustanut ympäristöaktiivisten ystäviensä kanssa kaksi erillistä kerhoa ajamaan kehitysyhteistyö- ja ympäristöasioita omina osa-alueinaan. Hän suhtautuu kuitenkin epäilevästi kerhoavustuksen mahdollisuuteen.
– En usko, että saamme mainittavaa avustusta kummallekaan kerholle.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.