Identiteettiä etsimässä
Kuva: Iiris Penttilä
Brändityöryhmä miettii, mistä Vaasan yliopisto on tehty.
Brändityöryhmän tavoitteita ovat yliopiston yhteisen brändin kehittäminen, työn etenemisen suunnittelu sekä yliopiston graafisen ilmeen tarkistaminen nykyisen strategian mukaiseksi. Lisäksi tarkoitus on suunnitella keinoja toiminnaltaan ja tulokseltaan tehokkaan opiskelijarekrytoinnin edistämiseksi. Työryhmä myös työstää yliopistolle brändikäsikirjaa.Ensimmäisen kerran brändin kehittämistä valmisteleva työryhmä koottiin vuoden 2009 toukokuussa, jolloin toiminta-aikaa oli saman vuoden lokakuuhun saakka. Tuolloinen kokoonpano keskittyi yliopiston ominaisuuksien ja vahvuuksien hahmottamiseen lähdeaineistonaan eri tarkoituksiin tehdyt selvitykset.
Lisäresurssit tervetulleita brändin kehittämiseen
Vaasan yliopiston viestintäpäällikkö Virpi Viertolan mukaan ensimmäinen ryhmä ei voinut mennä kovin pitkälle yliopiston tavoitteiden suuntaan, koska tekeillä olleen uuden strategian tiedettiin sisältävän painotuksia, joista ei tuolloin ollut vielä tarpeeksi tietoa.
Uudelle työryhmälle oli siis tarvetta ja sellainen perustettiinkin vuodelle 2010. Nyt professori Jukka Vesalaisen vetämässä ryhmässä on seitsemän jäsentä. Yliopiston eri tahoja edustavat Minna-Maarit Jaskari, Jukka Peltoniemi, Anja Britschgi sekä Francesca Cuccinotta. Opiskelijoiden näkökulmia mukaan tuovat Lotta Alhonnoro sekä Reetta Uusikulku.
Työryhmän toimeksianto ulottuu lokakuun 2010 loppuun saakka, mutta Viertolan mukaan brändin kehittämissuunnitelma pyritään saaman valmiiksi jo tätä ennen. Ryhmän on tarkoitus saada työ huomioitua yliopiston vuoden 2011 budjetin suunnittelussa.
- Budjettisuunnittelu alkaa heti syyslukukauden alussa. Ilman tiettyä resurssilisäystä brändin kehittäminen on kovin hidasta. Ennen sitä pitää olla hyvä suunnitelma, ja siihen ryhmä nyt tähtääkin.
Monialaisuus luo erilaisia näkemyksiä
Yliopiston brändi ja imago mainitaan kehittämiskohteeksi syksyllä 2009 hyväksytyssä strategiassa. Myös muualla korkeakoulumaailmassa pohditaan samoja asioita. Viertolan mukaan brändi on ollut esillä jo pitkään esimerkiksi uudessa Aalto-yliopistossa.
Vaasan työryhmän haasteiksi Viertola laskee eri aineistoista saatavan tiedon kiteyttämisen tiiviiseen muotoon brändin rakentamisen lähtökohdaksi. Pohjana on edellä mainitut kyselytiedot, yliopiston strategia ja lisäksi näkemys yliopiston identiteetistä. Identiteetti on Viertolan mukaan huomioitava asia, koska brändi toteutuu niin suurelta osin henkilöstön ja muiden yhteisön jäsenten kautta.
- Monialaisessa yliopistossa on paljon erilaisia näkemyksiä jo pelkästään eri alojen kautta. Tämä on mielestäni hyvä tunnistaa, koska ala on usein vahvempi identiteetin rakennusaine kuin yliopisto sinänsä.
Brändiä ei rakenneta päivässä
Viestinnän maisteriopintoja suorittava Uusikulku pyrki työryhmään opiskelijajäseneksi mielenkiinnosta brändäystä kohtaan.
- Hakiessani ajattelin kokeilla kepillä jäätä ja sainkin itselleni mielenkiintoisen haasteen, Uusikulku summaa.
Brändäys ei ole Uusikululle uusi asia, sillä hän on jo ammattikorkeakouluopintojensa aikana perehtynyt henkilöbrändäykseen. Brändityöryhmän osana toimiminen tuokin uutta osaamista tutun teeman tiimoilta.
Uusikulku katsoo tehtäväkseen tuoda esille opiskelijoiden näkökulmia ja edesauttaa työryhmää saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita.
- Tapaamme toisen opiskelijajäsenen Lotan kanssa keskustella yhdessä brändityöryhmään liittyvistä asioista. Myös muilta opiskelijoilta olisi hienoa saada ehdotuksia ja näkemyksiä, Uusikulku vinkkaa.
Uusikulku näkee tärkeäksi sen, että yliopiston uusi brändi hyväksyttäisiin tulevaisuudessa niin yliopiston sisällä kuin sen ulkopuolella, minkä takia työryhmän ei tule hutiloida työssään.
- Talon rakennuksessakin täytyy ensin saada perusteet kuntoon, ennen kuin aletaan keskittymään sisustushommiin.
Opiskelijajäsentä kuunnellaan
Uusikulku kokee, että opiskelijajäsenet ovat täysivaltaisia brändityöryhmän jäseniä ja heidän ajatuksiaan kuunnellaan aivan, kuten kenen tahansa muunkin. Samaa mieltä on myös Viertola, joka kertoo, että opiskelijoiden työpanokseen ollaan tyytyväisiä. Viertola painottaa yhteistyön työryhmäläisten kesken sujuneen hyvässä hengessä.
- Itse näen tärkeänä, että on ryhmä, jossa tästä asiasta voi keskustella kehittävässä hengessä. Muuten työtä tehdään helposti kovin yksin eri puolilla taloa ja ilman keskinäistä koordinaatiota.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.