Hyvä opettaja ammentaa oikeasta elämästä
Äidin mukaan Petri Kuosmasesta olisi pitänyt tulla isona pankinjohtaja. Sijoittaminen jäi kuitenkin vain harrastukseksi ja nyt hän opettaa kansantaloustiedettä Vaasan yliopistossa. Tammikuussa Vaasan yliopiston ylioppilaskunta myönsi Kuosmaselle Hyvä opettaja -palkinnon.
Kuosmasen mielestä parasta opettamisessa on se, että luentojen kautta voi reilun kymmenen opettajavuoden jälkeenkin oppia uutta. Parhaimmillaan luennot ovat silloin, kun opiskelijat esittävät käsiteltävään asiaan uutta näkökulmaa tuovia kysymyksiä, joista ei aiemmin olla keskusteltu.
Kuosmanen on huomannut, että opiskelijat todella seuraavat ja osaavat asioita luennoilla, vaikka peruskursseilla kynnys kysymysten esittämiseen voikin vielä olla korkealla.
– Jatko-opintojen kohdalla tunnelma luennoilla on jo rennompaa ja opiskelijat uskaltavat kertoa enemmän omia mielipiteitään. Oppiminen onnistuu parhaiten opettajan ja opiskelijoiden välisen yhteistyön kautta.
Haasteikseen Kuosmanen laskee opiskelijoiden innostamisen sekä faktojen saattamisen oikeaan hetkeen. Tässä hän on sekä VYY:n valitsijaraadin että Vaasan ylioppilaslehden kyselyiden mukaan onnistunut oikein hyvin.
Opiskelijoiden mukaan Kuosmanen on sympaattinen tyyppi, joka on niin innostunut omasta asiastaan, että saa muutkin innostumaan siitä.
Käytännön esimerkit oikeasta elämästä tekevät asioiden oppimisen helpoksi. Kuosmanen tunnistaa itsensä edellä kuvailtujen piirteiden perusteella ja kertoo naureskellen esimerkin luennoiltaan.
– Tapaan kertoa opiskelijoille, että erilaisia asioita voi testata vaikkapa pikkuveljen avulla, vaikkei testitulokset liikemaailmassa aina pitäisikään paikkaansa.
Hyvä opettaja -palkinto uran kohokohtia
Uransa kohokohdiksi Kuosmanen laskee Hyvä opettaja -palkinnon saamisen sekä väitöskirjan tekemisen. Tulevaisuuden haasteisiin lukeutuu ennen kaikkea laadun ylläpitäminen opettamisessa.
Kansantaloustiede on jo pitkään ollut suosittu sivuaine myös kauppatieteellisten tiedekunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden keskuudessa, minkä Kuosmanen näkeekin aineen vahvuudeksi.
Vaasassa kansantalouden asioita käsitellään avoimesti erityisesti bisneksen ja käytännön näkökulmista. Kuosmanen jatkaa, ettei kaikkien tarvitse olla esimerkiksi matemaattisesti lahjakkaita.
– Kansiksen suosio perustuu siihen, ettei siellä tarvitse olla matikkanero. Olen itsekin matikassa seiskan oppilas, mutta se ei ole estänyt tämän aineen parissa toimimista.
Yksi asia, missä Kuosmanen erityisesti nostaa hattua oppilailleen, on heidän parantunut esiintymiskykynsä. Esitykset ovat vahvoja ja verrattuna Kuosmasen omiin opiskeluaikoihin myös esiintyjät ovat kehittyneet. Virheitä toki sattuu kaikille, mutta niille täytyy osata nauraa.
– Olen itsekin laskenut taululle, että yksi plus kaksi on neljä.
Työt eivät kulje kotiin
Opettamisen lisäksi Kuosmanen tekee tutkimusta yhdessä työtoverinsa kanssa. Aikataulujen yhteensovittaminen on ajoittain hankalaa, minkä takia tutkimukselle jääkin eniten aikaa kesäisin.
Työt Kuosmanen jättää aina työpaikalle. Kotona voi toki lukea alan kirjallisuutta, mutta vain yleisen mielenkiinnon kannalta. Samaa hän harrasti jo opiskeluaikoina.
Vastapainoksi työlle alun perin äänekoskelainen Kuosmanen mainitsee koripallon, jonka kautta hän myös toteaa aikoinaan oppineensa oikeaksi vaasalaiseksi.
Uutena aluevaltauksena toimivat spinning-tunnit, jonne Kuosmanen eksyi työtoverinsa kautta. Salilla törmää usein myös opiskelijoihin, joiden opintomenestystä Kuosmanen huvittuneena tarkkailee heidän käyttäytymisensä kautta.
– Ne opiskelijat, jotka tulevat reilusti juttelemaan ovat varmasti niitä, joiden kandi on hyvällä mallilla. Tolpan taakse pakoilevilla asiat voivat olla toisin, Kuosmanen nauraa.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.