Arvostelu: Nuoren Nooran kärsimykset

12.05.2010 kello 15:47 Teksti: Katja Sirviö

Elina Tiilikka: Punainen mekko
Gummerus Kustannus Oy 2010

Pohjanmaalaisen Elina Tiilikan esikoisteos Punainen mekko herätti suuren yleisön mielenkiinnon ilmestyessään vuoden 2010 alussa. Takakannen tekstin mukaan teos on "ainutlaatuinen kuvaus prostituoidun työstä ahtaassa suomalaisessa kaupungissa. Tarina perustuu omakohtaisiin kokemuksiin."Ainutlaatuisen kirjasta tekee juurikin sen aihe ja elämänkerrallinen ote. Kirjana se on kaukana ainutlaatuisesta, samoin kun Tiilikan kirjalliset lahjat.

Punainen mekko kertoo saamattomasta ja patalaiskasta nuoresta Noorasta, joka löytää helpon tavan tienata rahaa. Työnteko ei maistu, opiskelu ei maistu ja protestihenkinen päähenkilö tuntuu kääntäneen selän paitsi omalle äidilleen myös koko maailmalle. Siihenastisen elämänsä helpoimman satasen Noora tienaa makaamalla aloillaan ja kuvittelemalla itsensä toisaalle. Ovi varakkaaseen kaupunkielämään on auki.

Prostituoidun elämä ei ole helppoa, mutta rahan saanti on, ja helppoon rahaan jää helposti kiinni. Punainen mekko yrittää olla kaunis nuoren tytön kasvutarina, mutta viimeistään Nooran kissantappo-operaatio kirjan lopussa tekee siitä sairaan ja ällöttävän. Loppuratkaisu haiskahtaa helpolta; harhaillessaan vuoden sängystä sänkyyn Noora yrittää pelastaa ihmissuhteitaan. Onneksi edes entisen kämppäkaverin entinen poikaystävä sekä Nooran äiti ottavat tytön avosylin vastaan maailman ollessa julma.

Punainen mekko ei ole sen paremmin pornografiaa kuin eroottinen novellikokoelmakaan. Se on yksityiskohtainen raportti nuoren Nooran harharetkistä. Kylmä, pelkistetty ja yksinkertainen.

Tiilikan kirjailijanuran alun pelastaa Punaisen mekon aihepiiri. Tiilikan kielellisesti köyhä teksti ja ohuet henkilökuvaukset eivät myisi ilman vetävää aihetta.

Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.