Amerikkalaisen unelman perässä
Eveliina Pylväs
Sitä vihataan ja rakastetaan. Sitä pelätään ja ihaillaan. Sen toimia seurataan tarkasti ja siitä ei tiedetä mitään. Kaikki silti ovat sen, Amerikan Yhdysvaltojen, vaikutuspiirissä.
Vaasan yliopistosta on mahdollista lähteä kahdenväliseen vaihtoon Yhdysvaltoihin University of North Carolinaan Pohjois-Carolinan osavaltioon ja Emporia State Universityyn Kansasiin. Emporiaan on tarjolla kymmenen paikkaa, Pohjois-Carolinaan on vain yksi paikka. Allekirjoittanut haki kaukomatkailun toivossa vaihtopaikkaa Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista. Paperien täyttelyn ja pienen odotteluajan jälkeen vastaus tulikin. Minut oli valittu yhdeksi lähtijäksi Emporiaan, Kansasiin. Aluksi vähän ristiriitaisetkin tunnelmat kääntyivät positiivisempaan suuntaan orientaatioiden myötä. Vaikka opiskelupaikka onkin täysin keskellä preeriaa ja vain 26 000 asukkaan kaupungissa Soulin miljoonien sijaan, ei mikään estä lähtemästä tutkimaan muuta mannerta.
Alusta asti oli selvää, että Emporia oli enemmänkin tukikohta suomalaisille kuin varsinainen asuinpaikka. Alle kolmen kuukauden matkaajat pääsevät Yhdysvaltoihin ilman viisumia. Harvempi vaihto-ohjelma on alle 90 päivän mittainen, joten edessä oli paperien lähettelyä ja viisumihaastattelua Yhdysvaltojen Suomen suurlähetystön kanssa. Kun lähetystön työntekijät ammattitaidollaan olivat ensin selvittäneet, etten aio tehdä terrori-iskua, eikä yhteyksiä Kolmanteen valtakuntaan ja sen hallintoon ole, ja että olen tarpeeksi rikas opiskelemaan ja asumaan Yhdysvalloissa, viisumiini lyötiin tarvittavat leimat.
Kylmää kyytiä Emporiassa
Suomessa suhteellisen viileän elokuun jälkeen astuminen Chicagossa O'Haran terminaalista ulos oli miellyttävä yllätys. Keskellä yötäkin ulkona oli lämmintä melkein 30 astetta. Tuulikin oli kuin lehmän henkäys erään retkikuntamme osanottajan sanoja mukaillen. Eikä etelää kohti kuljettaessa tila ainakaan helpottanut. Ensimmäisiä operaatioita Emporiassa oli ostaa kevyempää vaatetusta. Mustat farkut ja paksut paidat eivät keskilännen kesään sovi. Emporia kaupunkina oli melko nopeasti nähty. Pääkatu ja muutama risteävä. Erityisen tutuksi tulivat ruokapaikat Commercial Streetin varrella ja ympäristössä. "Ru Yi:n viiden dollarin lounastarjousta kaivaten." Yliopiston kampus oli sen sijaan Vaasasta tulijoille uudenlainen.
Ensimmäisten päivien majoitus lähinnä armeijan kasarmia muistuttavassa opiskelija-asuntolassa vakuutti suurimman osan muuttamaan kampuksen ulkopuolelle vuokra-asuntoihin. Samoin kävi myös opiskelijaruokalan. Rasvainen pizza ja vapaaherttua John Montagun mukaan nimetyt voileivät eivät innostaneet panostamaan meal planin lunastamiseen. Tällaista mahdollisuutta ei kaikille ole kuitenkaan tarjolla. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijat ja osa muualta tulevista vaihto-opiskelijoista eivät saa muuttaa kampuksen ulkopuolelle. Olisiko tässä vinkkiä VYY:n taloushallinnolle: kaikki fuksit maksamaan vuokraa ylioppilaskunnalle pakollisena? Kampuksen palvelut olivat muuten asiallisia. Punttisali, uimahalli ja muut liikuntamahdollisuudet olivat suomalaisten keskuudessa ahkerassa käytössä.
Epäeroottiset imperialistit
Retken kruununjalokivinä ei kuitenkaan ollut pienen keskilännen kaupungin ihmettely, vaikka Emporiankin iltaelämästä saatiin hupia revittyä milloin millaisilla tempauksilla. Amerikkalainen kulttuuri ei ole vain yhden alueen ilmentymä tai yhdenlaiset ihmiset. 300 miljoonaa ihmistä ja 50 osavaltiota ei todellakaan ole mikään homogeeninen ryhmittymä. Erot Floridan, Teksasin ja Oregonin välillä ovat yhtä suuren kuin eri Euroopan kolkista tulevien valtioiden välillä. Autot ovat monessa suhteessa tärkeitä amerikkalaisille. Auto ei ole vain kulkuväline, se kuvastaa omistajansa identiteettiä ja sosiaalista statusta. Corvetet, Mustangit ja AMG-Mersut ovat arkipäivän kauppakasseja Californiassa, kun ne ovat Suomessa pikkupojiksi jääneiden yritysjohtajien leikkikaluja.
Vaihtoajan monilla matkoilla kyllä tuli koettua todellista amerikkalaista unelmaa. Keskeinen ajatusmaailma tukee jokaisen onnistumista. Yrittämällä voit olla mitä tahansa. Tyhjästä voi polkaista pystyyn imperiumin. Kuka vain voi tulla tyhjästä kuuluisuuteen. Kieltämättä Tampa Bayn silkkihiekalla Landshark kädessä olo oli kuin supertähdellä. Amerikkalaisella avo-autolla ajaminen kahtasataa Nevadan autiomaassa pitäisi jokaisen kokea. Ennen vaihtoonlähtöä mietin, onko minusta siihen. Lopuksihan kyse on vain järjestelyistä. Vaihtoon lähtö ei ole vaikeaa. Parin paperilapun täyttämisen jälkeen kuukausien elämysputki on valmis. Haluaisin antaa jokaiselle epäröitsijälle älä pelkää -kortin. Suurin raja-aita on uskaltamisessa. Ihmisten mielissä Yhdysvalloista elää vain lihavat ihmiset, epäterveellinen ruoka ja hysteerinen kulutusyhteiskunta. Mutta omien kokemusteni pohjalta uskallan väittää, että suurimmat epäilijät ja huutelijat eivät ole koskaan jalkojansa Amerikan mantereelle laskeneet.
Tämän artikkelin kommentointi on päättynyt.